Seuraavana päivänä

... on väsy olo, etten sanoisi dagen efter, vaikka ensimmäisen glögimukillisen kumosin vasta juhlien päätyttyä samalla kun haukkasin päivän ensimmäistä karjalanpiirakkaa. Väsynyt, mutta onnellinen, kuten on ollut tapana sanoa. Ilta sujui suunnitelmien mukaan eikä mikään mennyt pieleen. Jalka temppuili koko päivän ennen juhlia, käyttäytyi sitten mallikkaasti juhlien ajan, mutta rupesi särkemään heti kun olimme kaksistaan illalla. En meinannut edes unta saada, mutta lopulta nukuin oikein pitkät unet ja tänään ohjelmassa ei ole ollut muuta kuin ihan vähän raivaamista ja glögimukien etsimistä ikkunalaudoilta ja sivupöydiltä. Ripottelin tarjottimia joka huoneeseen, mutta eivät ihmiset niitä huomanneet.

Väsynyt tuntuu olevan nyt tietokone ja picasakin. Yritin rajata kuvia niin, ettei ihmisiä näkyisi, mutta vaikka ne omalla koneella näyttävät haluamiltani, niin eikös tänne yritä tyrkyttäytyä alkuperäisiä. Huoh, olkoot! Enkelikuoro seimen äärellä kuitenkin on eilisen juhlan antia.

 Ehdin melkein viime tipassa ennen vieraiden tuloa nostaa tämän esille. Kuva on kahteen kertaan, sillä jossain vaiheessa taas kuitenkin vaihdan otsikkokuvaa... Seimi ja aasi on ostettu Betlehemistä, vai olikohan se Jerusalemin vanhan kaupungin kujilta. Pienin mahdollinen, mutta suurempaan ei raha riittänyt. Heinätukon alkuperää en muista, mutta kivi aasin edessä on samalta Israelin matkalta toistakymmentä vuotta sitten. Enkelikuoro sai alkunsa kun tytär eskarissa tai alaluokilla teki tuon surkean näköisen alumiinipaperienkelin, jolla ei oikein enää ole tukkaakaan. Sen takia siitä ei kuvassa vilahda muuta kuin hameenhelmaa.

Sen väsy olo tekee, että eri laskukerroilla saan eri määrän vieraita, joten täytyy vielä tutkia vieraskirjaa ja tehdä tarkistuslaskenta. Jossain 35 - 40 hengen paikkeilla kuitenkin liikuttiin. Kun kutsuttuja oli enemmän ja tarjottavat varattu tietysti sen mukaan, niin ei ainakaan tänään tarvitse miettiä ruokalistaa. Keitän lihaliemen lopuista makkarasopan ja sitä ehkä syödään aattoon asti, pari päivää ainakin. Munavoita ja piirakoitakin on vielä, karkkivuoresta ja piparkakuista puhumattakaan.

- Osa kutsutuista ilmoitti kohteliaasti etu- tai jälkikäteen, miksei voinut saapua, osa jätti ilmoittamatta, mutta yksi pätevistä esteistä varmaan oli surkea keli. Osa vieraista riensi kotiin lumitöihin eli kaikki eivät ehtineet jäädä joulukonserttiimme. Paikalle oli osunut samaan aikaan upeita laulajia ja niin syntyi hetkessä spontaani muutaman naisen naiskuoro täydentämään puhallinkonserttiamme. Ei sekään mikään pieni ollut, ammattilaisia tai kokeneita harrastajia ainakin lähes kaikki ja pieni joulukonsertimme kesti lähes tunnin. Kaikki tutut iloiset ja vakavammatkin joululaulut ja -virret. Maa on niin kaunis taisi aloittaa konsertin.

Toivottavasti kaikki selvisivät ehjin nahoin kotiin, sillä keli oli koko päivän tosi kamala. Isäntä kävi moneen kertaan sytyttämässä roihujakin ennen kuin ne suostuivat palamaan. Talomme hankien keskellä, roihujen  ja jouluvalojen palaessa oli varmaan aika tunnelmallisen näköinen, vaikken itse ehtinyt sitä ihailemaan.

Yksi tulematta jäänyt ystäväni viestitti jo illalla, että oli lähes jäänyt hankeen kaivaessaan autoa Helsingin kinoksista. Niinpä ei ihme, ettei likomärissä nilkkureissa ja pöksynpunteissa kotiin ajelleesta ystävästä ei enää ollut juhlijaksi meidän pitoihimme.

Tämöistä meillä tarjottiin: glögiä, pipareita kahta sorttia, juustoa kahta sorttia, luomu-ruis- ja vehnäkeksejä, luumuhilloa, karjalanpiirakoita ja lihalientä, suklaata ja vihreitä kuulia. Toivottavasti kaikki löysivät mieluista purtavaa. Lapsia varten varasimme kokista ja trippimehua, mutta lapsia oli paikalla vain yksi kappale ja hänkin viihtyi erityisen hyvin nukkekotieni parissa. Minulla on yksi läjässä ollut, miehen nuorimmaisen nukkis, jonka neiti järjesti kuntoon ja kalusti sievästi, en tiedä mistä keksikään kaikki ne tavarat...

Olen onnentyttö muutenkin. Jo yöllä huomasin voittaneeni uuden blogituttavan eli Sellariinan arvonnassa. Heti perään osallistuin johonkin tutkimuslaitoksen nettikyselyyn ja palkintoarpa tulee sieltäkin. Toivottavasti arpaonni kohtaa kolmannen kerran ja voitan päävoiton 500.000 euroa. Tosin pienempikin summa kelpaisi.

Nyt lähden kuorimaan muutaman perunan siihen lihaliemeen.  Meidän joulumme alkoi jo eilen, mutta kai tässä täytyy ryhdistäytyä ja ruveta tekemään kauppalistaa jouluvieraiden ja omaksikin iloksi.