Huomenna tietävämpi

En sano, että olen viisaampi, mutta ehkä hivenen tietävämpi käytyäni syöpälääkärin kontrollitarkastuksessa. Vähän minua kyllä jännittää. Aikaisemmilla kerroilla mies on ollut tukihenkilönä mukana, mutta nyt joudun menemään yksin. Ukko-kulta suositteli ottamaan sairaalakassi varoiksi mukaan, ainakin kevytversio. Laturia kuljetankin vakituisesti käsilaukussa, mutta ehkä pakkaan sukankutimen ja pienen evään varmuuden vuoksi. Ja lukulasit.

Tänään puuhastelimme molemmat ensin omissa hommissamme. Mies tilasi klapit, jotka tulevat perjantaina ja myyjä lupasi heittää ne sisälle vajaan. Minä vein kompostiin vanhoja hilloja ja sen sellaista ja sitten rupesin sulattamaan jääkaappia. Sen takaseinä oli niiden hillopurkkien ja muiden tavaroiden takana jäätynyt järkyttävän pahasti. Se siitä automaattisulatuksesta. Voi olla, luultavasti onkin käynyt niin, että sulamisvesirööri oli mennyt jossain vaiheessa tukkoon enkä sitä huomannut. Olisipa ollut piippurasseja talossa. En keksinyt, missä on laitteen pääkytkin. No, se oli keskellä valokatkaisinta, mutta itse en olisi sitä ikinä keksinyt. Vasta illalla sain lastattua tavarat takaisin kaappiin, mutta jossain vaiheessa jo pelkäsin, että tulee pitkä yö valvottavaksi.

Tai enhän vielä tiedä, miten hyvin tai huonosti nukun.

Tämä on kuvituskuva. Männyn juurella kasvaa selvästikin pieni pihlaja, vai olisiko tammi? Tämä näyttää voivan suorastaan paremmin kuin häälahjaksi kymmenen vuotta sitten saamamme pihlaja. Sen paikkaa tosin jouduttiin muistaakseni kahteenkin kertaan vaihtamaan eri syistä.

Nyt hyvää yötä.