Pientä puuhastelua

Inspiroivan viikonlopun jälkeen en ole oikein vieläkään sopeutunut arkimaanantaihin. Ajatukset hyppelevät sinne ja tänne. Tämän piti olla blogipohjaan tarkoitettu hederi, mutten millään saanut suurennettua sitä tarpeeksi, vaikka yritin moneen kertaan. Siksi se on nyt tässä iloksenne ja siksi, kun tuo alempi kuva on vähemmän esteettinen.

Raivatakseni tilaa uudelle Das Projektille, pitää ensin saada vanhat roskat lakaistua tieltä pois, varsinkin kun joulukin näemmä lähestyy hurjaa vauhtia.

Roskien lisäksi pitäisi maalata nukketalon seinät ja koota se, sillä edelleen haaveilen uudesta joulutalosta. Tällaisesta on kysymys:

Tein päivällä yhden urotyön pihalla. Tästä on ollut puhetta miehen kanssa ainakin viikon verran, joten päätin ryhtyä rupeamaan heti, kun mies oli hävinnyt soittotunnilleen. Lähdin tyhjentämään räystään alle jäänyttä vesitynnyriä. Siinä oli ainakin viiden sentin paksuinen jääkerros. Hakkasin lapiolla siihen sen verran suuren reiän, että pääsin tyhjentämään tynnyriä pesuvadilla. Ämpäreitä en saanut silmiini, mutta tietenkin huomasin ne heti saatuani työn valmiiksi. Lähin olisi ollut tuvan nurkassa, tosin pesuainepytyillä lastattuna. - No, en mennyt pohjaan asti, vaan tyrkkäsin vanhan 200 litran metallitynnyrin nurin. Siis työntämällä työnsin, sillä se ei todellakaan ollut kevyt. Toivottavasti siitä ei tullut ihan soikeaa. Kaiken lisäksi unohdin toisen räystään alla olevan muovisaavin vallan kokonaan, mutta nyt illan pimeydessä en ainakaan lähde sitä tutkimaan.

Olen ihan oikeasti yrittänyt saada raivattua tupaa kuntoon ja tyhjennettyä viimeisiä muuttolaatikoita kaappeihin. Tämä on se viheliäisin vaihe, kun joutuu kuljettamaan lusikkaa sinne, kauhaa tänne eikä oikein tilaakaan enää ole vapaana. Yhdessäkin muuttolaatikossa on kuiva-ainekaapin tuotteita ja vapaana on enää asianomaisen kaapin ylin laatikko. Se on  lähes katonrajassa. Katonrajaan eli kaappien päälle mies toivoo "kauniita esineitä" eli osa jää esille ja ehkä loput sitten menevät aittaan varastoitavaksi. Yksi tai kaksi hyvää kattilaa on vielä kadoksissa enkä mitenkään voi keksiä, mihin ne olen tyrkännyt. Osan tavaroista lahjoitimme tutuille ja sukulaisille, joten on mahdollista, että vahingossa on mennyt kierrätykseen enemmän kuin oli tarkoitus. Yksi kierrätyskeskukseen tai vastaavaan menevä laatikko on vielä talossa, mutta siinä ei ole kattiloita. Täkäläinen Fida näyttää myyvän tavaroita puoleen hintaan, joten ehkä he eivät ota uutta kamaa. Heillä on menossa uusien tilojen haku, mutta toivottavasti toiminta jatkuu. Nykyinen talo kai menee pian purkuun.

Mitä parhainta viikkoa itse kullekin toivottaa Villiviini