Runebergin ja kynttilän ja äänestyksen päivä

Tälle päivälle kertyikin paljon juhlittavaa. Me juhlimme yleensä ruoan merkeissä. Kaksi Runebergin torttua on vielä syömättä, mutta vaalikahvit ja  iso korvapuusti on syöty ja äänestämässä on käyty.  Paikallinen kauppias tarjosi vaalikahvit ilmaiseksi ja tällä pakkasella ne maistuivatkin tosi hyviltä, vaikkemme montaa kymmentä metriä edes kävelleet ulkona. Kylmää on. Minä kuorsasin vielä siihen aikaan, kun Tytär oli jo katsonut omalla kulmallaan kylän toisella laidalla lämpömittarista lähes 30 pakkasasteen lukemat.Se on täällä kyllä tämän talven ennätys.

Hätä keinot keksii ja niinpä linnut ovat keksineet hyvän talvipesän. Varmasti täällä lumi-iglussa on paljon lämpimämpää kuin hatarassa linnunpöntössä tai kuusen oksalla. Keväällä tästä kuoriutuu esille rododendronimme.

Ilokseni ystävämme mustarastaskin on ilmestynyt pihaan. Ruokin sitä rusinoilla, mutta näyttää sille auringonkukankin siemenet kelpaavan, jos muuta ei ole tarjolla. Olen vienyt jouluisia manteleitakin terassin kaiteelle, josta ne häviävät alta aikayksikön, en tiedä kenen suuhun. Ainakin kaksi harakkaa lämmittelee ja ilmeisesti nukkuukin aitan katoksessa. Kissoja emme ole nähneet pihassa, mutta aitanpolkua pitkin oli tassuteltu suoraan kissanluukusta aittaan. Joskus kissat (naapurin) pitävät tapanaan nukkua terassin tuolissa, josta on kätevä rynnätä pienen lintupaistin hankintaan. Myös jänikset illallistavat meidän pihassamme. Lähdenkin pian viemään niille kauhallisen kauroja. Sitten  rupean itse virittäytymään vaalivalvojaisiin, ehkä Runebergin torttua mutustellen.

Aika kauniilta nuo siniristiliput näyttivät tällaisena kuulaana pakkaspäivänä, vaikkei tässä kuvassa olekaan kehumista.

Nyt ei valitettavasti löytynyt parempaa kuvaa, kun en kuljettanut kameraa äänestyspaikalle, mutta tulipa todistettua, että naapuri ainakin liputti. Meillä ei valitettavasti liputeta, sillä pihasta ei oikein luontevasti löydy lipputangon paikkaa. Kun sitä pahoittelen, niin mies aina kysyy, että minäkö rämpisin aamuvarhaisella hankien läpi lippua virittämään. Siihen keskustelu päättyykin sitten nopeasti. Mutta on meillä sisällä pieni keramiikkainen lipputanko siniristilippuineen.

Isä soitti päivällä ja kertoi, miten poikki oli ollut käveltyään äitiä katsomaan. Pappa-raasu oli jäänyt matkalle, mutta onneksi sitten systeri oli tulossa vierailulle ja lykkäsi sitten isän rollaattorissa takaisin omalle osastolle. Hoitajia oli kyllä viuhtonut pitkin käytävää, mutta kukaan ei ollut huomaavinaan uupunutta vanhaa miestä. Tämähän on heidän käsityksensä mukaan hyvin liikuntakykyinen. Isän ääni oli kovin uupunut, kun hän kertoi tästä episodista ja huomenna odottavasta "tuomion hetkestä", jolloin hänet ilmeisesti määrätään kotiin. Lisäksi masennusta lisäsi kuolinilmoitus, jonka isä oli aamulla lukenut. Vuosikymmenten takainen hyvä tuttu, isää lähes kymmenen vuotta nuorempi isäntä oli kuollut. Lupasin huomenna hankkia adressin.

Päivään on jo tähän mennessä mahtunut kaikenlaista, mutta sitähän tämä elämä on.