Tikit tallessa

Tänään piti olla tikkienpoistopäivä, mutta tulikin antibioottikuuri ja uusi aika. Haava rupesi eilen jostain syystä märkimään tai ainakin huomasin sen eilen. Nyt ei muuta kuin pilleriä naamaan ja suihkutusta haavaan. Onneksi kuumetta ei ole, sillä huomenna olisi vähän iltamenoa ja tällekin päivälle suunnittelen vielä erilaista tekemistä. Kirjoittamista ja sen sellaista.

Uusia esiteltäviä kuvia ei ole. En muista onko tämä jänisten ruokintapaikka jo esitelty, ehkä on. Maisema ei ole muuttunut miksikään, puput käyvät ahkerasti joka yö napostelemassa kauroja ja tuoreet polut kulkevat täsmälleen samoja raiteita edelleen.

Olimme viime viikolla tyttären syntymäpäiväkahveilla ja sieltä tietysti on muutama kuva. Saimme kotitekoista, tosi maukasta kakkua. En kuitenkaan tohdi esitellä edes kakkua, saati sankaritarta julkisesti. Viikonloppuna kuulemma oli ystäväbileet. Ystäväbileitä on varmaan ollut toisellakin tyttärellä, jonka muuttopäivä lähestyy lähestymistään. Isänsä varsinkin on haikea ja haikealta se minustakin tuntuu, vaikkei toinen mihinkään Kiinaan ole muuttamassa.

Kiinasta puheen ollen, lapsenlapsi on valinnut ensi vuoden valinnaisaineita. Kolme ensimmäistä on ihan hyviä ja järkeviä valintoja, mutta se neljäs vara-aine naurattaa mummia vieläkin: kiinan kieli. Ei mikään pöllö valinta. Olen aina tiennyt, että nuorukaisella on itseluottamusta.