Kiitos kommenteista!

Edellisen nurinani päälle oli mukava saada kannustavia kommentteja hyviltä blogiystäviltä. Kolmen päivän kokemusten perusteella tukisukkaelämä ei ehkä olekaan ihan kamalaa kuin miltä alkuun tuntui. Onneksi nyt ei ole kovin kova helle, kun näihin totuttaudun. Silti paksut sukat jalassa tuntuu niin oudolta, että jonain päivänä varmaan kävelen ulos sukat jalassa ja alushoususillani, kun en huomaa että jotain puuttuu.

Minulle kävi edellisessä testauksessa täsmälleen niin kuin Anitallekin: muistaakseni varttitunnin kestin ja sitten riisuin sukat pois. Ehkä idea onkin tässä, että sukat tosiaan on valittu mittojen mukaan, siis ei mittatilaustyönä sentään. Sellaisiakin on, mutta en voi edes kuvitella niiden hintaa, kun nämäkin hyllystä valitut jo maksoivat 70 euroa. Ei ihme, että näitä suositellaan käsiteltäväksi hanskat kädessä. Ja pestä pitää joka ilta hellävaraisesti, koneessa kerran  viikossa. Yksikään vaatekappaleeni ei koskaan ole saanut näin huolellista hoitoa.

Nyt minulla on kaikki lisävarusteet kotona: laatikollinen hanskoja, teline jonka avulla sukat näppärästi kiepautetaan jalkaan sekä sukkalusikka, jolla ne työnnetään pois jalasta. Kahtena ensimmäisenä päivänä olen saanut sukat kyllä jalkaan ilman telinettäkin, mutta vaivalloisesti joten itselleni ainakin suosittelen apuvälineitä. Ehkä nämä kalliit investoinnit kannustavat joka aamu vetämään sukat jalkaan, siloittelemaan ne pitkin pintaa ja toivomaan että jalkojen verenkierto paranee eivätkä suonikohjut pahene. Sukat pitää uusia puolen vuoden välein. Onkin mielenkiintoista nähdä, miten kauan nämä oikeasti kestävät. Piironginlaatikossa tietysti kauemmin kuin jalassa.

Hullaannuin tilaamaan ihania tavaroita nukkekotikauppa Doloreksesta. Ne ilmestyvät vähitellen Sohvin uuteen kotiin. Osa on tarkoitettu Sohville häälahjaksi, joten ei niitä passaa vielä esitellä. Ostin sellaisia esineitä, joita en ainakaan itse osaa tehdä, esimerkiksi trumpetin. Se tuli oikein tosi hienoon laatikkoon pakattuna, joten voin sanoa että turhasta en maksanut. Kipeäksi itseni kyllä, mutta näitä ihania turhuuksia ihminen joskus vain tarvitsee. Toinen paketti on vielä tulossa Nukkekodista ja lelusta, mutta pakkohan sitä on saada talo kuntoon ennen juhannushäitä...

Mies lähtee illaksi ulkosoittokeikalle. Toivottavasti sade lakkaa siihen  mennessä. Itse aion näpertää illan nukkisasioissa, katsella vähän telkkaria ja ehkä virkata muutaman isoäidintilkun kesäliiviini. Nyt käyn vilkaisemassa potkupallokisojen avajaisseremonioita, jota kai alkoivat muutama minuutti sitten. Itse pelistä en ymmärrä hevonhäntää, mutta jospa avajaiset olisivat näkemisen arvoiset.

Mukavaa viikonloppua! Ainakin muutamat puoluekokoukset tarjoavat jännitysnäytelmiä meille puolueiden nyöreihinkin sitoutumattomille.