Nyt tuoksuvat jasmiinit

Huomasin juhannusaattona, että jasmiinipensaan (vai liekö jasmike?) yläoksat ovat täydessä kukassa. Kun juhannusruusut ovat jo melkein lakastuneet, sainkin tuvan pöydälle ja eteiseen erityisen ihanasti tuoksuvat kukkakimput. Terassille hain kedon kukkia: päivänkakkaraa, harakankelloa, suolaheinää, timoteitä, ohdaketta ja saunavihdan hakumatkalta käteen jääneen koivunoksan. Meiju, sanottiin täällä päin ennen vanhaan. Taisi muuten olla ensimmäinen juhannus, jolloin meiju oli kukkavaasikokoa.

Kiitos kysymästä, juhannus on sujunut aurinkoisissa merkeissä. Kaikista säätiedotuksista poiketen vettä ei ole satanut tippaakaan aaton jälkeen, jolloin sitä kyllä tulikin muutaman päivän edestä. Kylmän puoleinen tuuli haittaa kyllä jonkin verran ja ajoi minutkin äsken riippumatosta sisälle lämmittelemään.

Eilen huvittelin kameran kanssa, mutta kyllä voi yhden kukasta kukkaan lentelevän pörriäisen kuvaaminen  olla vaikeaa. Ei auttanut, vaikka miten käskin sitä pysyä paikallaan.

 

Kun miehellä on ollut omia menojaan, olen lueskellut ja tehnyt käsitöitä sekä tietysti viettänyt juhannushäitä nukkekodissa. Sain isoäidinpeittoni valmiiksi ja tänään virkkasin yhden patalapun, mutten tullut ottaneeksi kuvia. Peitosta piti tulla liivi, mutta lanka ja ruudut olivat liian tönkköjä. Peittona laput palvelevatkin mainiosti, se tuli jo testattua riippumatossa.