Sain luotetulta nettidivarikauppiaalta jälleen kerran tilaamiani kirjoja. Hain postista painavan laatikollisen kirjoja, sillä pitihän sitä ostaa, kun kerran halvalla sai. 3,95 per kirja eikä postikuluja! Niinpä laatikossa oli mm. kolmeosainen senaattori Yrjö-Koskisen elämäkerta ja yksi osa Johannes Virolaisen muistelmia, joita en ehkä muuten olisi mitenkään keksinyt haluta. Kulttuuria edustaa Seppo Heikinheimo-vainaan Mätämunan muistelmat ja se oli kyllä ihan harkittu ostos, samoin paikallishistoriaa käsittelevät teokset, joita laatikossa oli kolmen, neljän kunnan alueelta ainakin neljän kirjan verran. Niitä selatessani ehdin jo löytää tutun kuvan, josta tunnistin vaarini nuorena kunnallispoliitikkona. Tuttu kirja oli myös Vivamon historiikki, joka minulla on ennenkin ollut, mutta vuosien saatossa hävinnyt jonnekin.
Divariostoksissa on aina mahdollisuus monenlaisiin yllätyksiin. Muutaman kerran omistuskirjoitus on ollut sitä tasoa, että ihmettelen miten kirja on voinut edes joutua antikvariaattiin. Ainakin yhdelle elossa olevalle presidentinrouvalle lahjoitettu paksu nahkaselkäinen kirja on nyt hyllyssäni. Hutejakin voi tulla. Kerran tilasin kirjan, jonka omistuskirjoitukselta odotin suuria - terveisiä vaan Kaisalle - mutta ei siinä ollutkaan kirjailijan nimmaria, vaan joutava joulutervehdys suunnilleen Maijalta Liisalle tai jotain sellaista. Tällä kertaa kuitenkin onnisti. Sain tutun kollegan vuosikymmeniä sitten itse kirjailijalta saaman ja henkilökohtaisella omistuskirjoituksella varustaman amerikkalaisen keittokirjan. Satuin muistamaan kollegan tyttönimen, mutta kirjailijattaresta en ole koskaan kuullutkaan. - Näitä on kiva kerätä, vaikka nimmari tuppaa aina lisäämään hintaa.
Tässä vielä kaksi viime aikoina lukemaani kirjaa. Merete Mazzarella perehdytti minut kansallisrunoilijan puolison elämään ja porvoolaiseen elämänmenoon runsas sata vuotta sitten. Periaatteessa olin tiennyt, että Fredrika Runeberg oli kirjoittanut muutakin kuin reseptejä mustakantiseen vihkoon, mutta silti teos yllätti minut. Sen reseptivihkonkin näköispainos minulla muuten on ja ehkä palaan siihen jossain vaiheessa.
Tämä toinen teos oli upea löytö. Siinä on toistakymmentä piirrosta ja tarinaa vanhan Porvoon rakennuksista ja niiden asukkaista. Kirja on jostain 1950-luvun alusta, mutta historiassa mennään aina 1600- ja 1700-luvuille asti. Ihme kyllä, kannessa on vain kirjoittajan nimi. Nyt en muista kuvittajan nimeä, mutta hienoja kuvia joka tapauksessa ja tekstikin kiinnosti minua kovasti mm. tiettyjen muiden yhteyksien takia.
Ettei ihan muistelmateoksissa ja pölyisessä historiassa viivytä, niin tässä ihan uunituore kirja, joka kertoo työttömäksi ja työpaikkakiusaamisen uhriksi joutumisesta. Kirjoittaja, FM, kulttuuriantropologi Ilona Korhonen, kirjan Heidi, kirjoittaa omista kokemuksistaan kansalaisjärjestön palveluksessa. Kauhukertomuksen tarinaa ja henkilöitä on vähän muunneltu eikä juuri sen nimistä järjestöä ole olemassa, mutta asiat ovat totta. Silmätikuksi joutunutta syytetään kaikesta mahdollisesta ja mahdottomasta eikä kiusaamisella ole rajoja.
Suosittelen, sillä kirja kertoo myös selviytymistarinan ja lopulta ilon uuden työpaikan löytymisestä kaiken tuskan ja kymmenien turhien hakemisten jälkeen. Murentuneesta ihmisestä syntyi taas kokonainen, ehyt Ilona, joka tällä hetkellä on julkishallinnon palveluksessa.
Minäkin tilasin alesta kirjoja ja harmikseni yksi niistä oli jo minulla. Menee lahjaksi jollekin.
VastaaPoistaVoi sentään, pitääkö lähettää sinulle oikea omistuskirjoitus? :)
VastaaPoistaItse kokeilin keväällä Scribusta ja Gimpiä, kun haaveilin itselle kunnollista kuvankäsittely- ja taitto-ohjelmaa. En tykännyt kummastakaan, liekö sitten syynä se, että Adobe on minua liikaa hemmotellut. Onneksi Huudosta sitten löysinkin PhotoShopin ja InDesignin, vaikka ei sekään hintaa mikään vähäinen ollut.
Tuollaisesta uudesta wordistä en tiedä mitään, mutta mietin vain, että onko sinulla tallella mitään vanhan tietokoneen levykkeitä, joilta voisit ladata itsellesi vanhan wordin? Sen pitäisi kyllä onnistua. Ja jos ei lehti mene painoon vaan kopiokoneeseen, voisit ladata vaikka tämän http://www.pdf995.com/ ja käyttää sitä pdf:ksi muuntamisessa. Ohjelma käyttäytyy kuin tulostin, eli valitset tiedoston tulostamisen ja sitten pdf-muodon.
Kiitos taas neuvoista. Näitä vinkkejä täytyy kokeilla ja testailla itseänikin. En vielä luvannut mitään, kun en uskaltanut. Latasinkin jo Scribuksen, mutten vielä ole kokeillut sitä. Olen iloisesti unohtanut kaikki vähäisimmätkin Pagemaker-taitoni, joten olisikin kiva oppia jotain uutta.
VastaaPoistaMinä olen kantanut kylki väärässä kirjastosta kirjoja: varasin lapsille ja itselle tuonne kirjastoautolle taas. Eilen sitten haimme tytön kanssa sieltä varauksemme. Auto käy vain joka toinen viikko, joten kannattaa ottaa paljon kerralla.
VastaaPoistaNiinpä: kassimme painoi 8,5 kg, ja tyttö sentään kantoi vielä osan kirjoista kainalossaan :D.