tiistai 7. syyskuuta 2010

Mököttäjä tuli ja meni

Tuntui kuin päivä menisi kokonaan erään mököttäjän seurassa, mutta onneksi se ainakin väliaikaisesti poistui talosta. Näin se meni:
- Mentäiskö teatteriin, siellä olis ensi-ilta tulossa? - Yhm.
- Käytäiskö rautakaupassa, pitäisi kysyä onko niillä jiiri- eli listasaksia? - Yhm.
- No käytkö sitten yksin kaupassa? - Yhm.
- Mitä tekisi mieli syödä illalla? - Yhm.
- Tuo sitten kaupasta mitä haluat. - Yhm.
- Onko mökin avaimista kuulunut mitään? - Yhm.
- No onko se poika edes soittanut? - Yhm.
- Onko kukaan soittanut? - Yhm.
- No tilaanko mä ne liput sinne teatteriin? EI!



Onneksi kiukkupussi lähti kauppaan ja toikin ihan mukavat iltaruoan ainekset ja mikä parasta, oli tullessaan puheliaampi ja muutenkin huomattavan paremmalla tuulella. Hyvä juttu! Silti tuntui hyvältä tulla tänne vähän "leyhyttelemään" ja katselemaan, onko blogitutuilla muita kuin sukankutomispuuhia.

Minä siis etsin edelleen niitä listasaksiani. Yhden maahantuojan löysin, mutta myyntierä on 5 kpl ja minulle riittäisi yhdetkin sakset. Tosin en ole saanut mentyä enempää lähirautakauppaan kuin Tarjoustaloonkaan kyselemään, kun ei ole ollut muuta asiaa enkä näemmä saa miestäkään asialle lämpenemään. Hänen mielestään nukkekodin listat voi hyvin leikata vanhoilla keittiösaksilla.

5 kommenttia:

  1. Tutulta kuulostaa, meillä ollaan usein niin ajatuksissaan, että ei vastaa ollenkaan ja kun vain tivaan vastausta tulee viimein....minä funtsin, älä nyt höpötä ;)

    VastaaPoista
  2. No, voi Yhm :D Meidän isäntä lähti taas tapansa mukaan järvelle, kun olin esittänyt tarpeeksi monta tuonluonteista kysymystä. Onkohan noilla miespuolisilla puoliskoilla geneettistä taipumusta tuommoiseen yhmyttelyyn..

    VastaaPoista
  3. Täälläkin liikkeellä samanmoista. :D

    Tänään sain kerrotuksi erään kuuntelemista vaativan asian, jota olen yrittänyt toista viikkoa saada sanotuksi. Kaksi kertaa aikaisemmin olen yrittänyt aloittaa, mutta todennut jatkamisen turhaksi, kun minua ei kuunneltu lainkaan. Nyt sitten kerrottuani, se olikin sitten niin mahtava juttu, että sain nuhteita, miksen ole aiemmin sitä hänelle kertonut. :D - Ja innoissaan hän soitteli tyttärillemme kuulemastaan.

    Aika vaikeata on välillä ymmärtää tuota miespuolisten ajatuksenjuoksua!

    VastaaPoista
  4. Joo, on se vaan niin että miehet Marsista, naiset Venuksesta. Lohdutti lukea teidän samanmoisista kokemuksistanne. Parempaa uutta päivää!

    VastaaPoista
  5. Voi meitä naisia! Kaikilla sama ongelma, miehien kummallinen sanavarasto. Minulla on vielä sekin harmi kun en tiedä kuuleeko se puheen vai lossaako olevansa kuuro. Joskus kun ei tuu yhtään selkokielistä vastausta, päätän olla hiljaa. Hiljaisuus voi kestää monta tuntia vaan sitten sille tulee oikeita sanojakin. Pitää aina muistaa; mies on vain puolinainen ;O

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!