Syksy on tekemisen aikaa

Totta vie, ensimmäinen syysflunssa iski ja vielä itse aiheutettuna. Istuimme eilen terassilla, mies grillasi iltaruoaksi raakamakkaroita ja minä istuin vieressä palelemassa siksi kunnes älysin hakea lisää vaatetta päälleni. Flunssahan oli nopeampi, mutta saa nähdä, mihin suuntaan tämä tästä kehittyy. Mutta yhtään ei kaduta!

Naamakirjassa tarjottiin suppilovahveroita ja minähän tein heti kaupat. Saapi sitä satoa näinkin kerättyä! Ensimmäinen satsi on nyt kuivattu ja huomenna jatkuu. Ostin 25 litraa. Sienet oli poiminut äiti poikansa kanssa. Poika oli ihmetellyt, että miten voi olla sellaisiakin ihmisiä, jotka eivät itse poimi omia sieniään. Nii-in, lähetin pojalle terveisiä, että kun tulee vanhaksi tai on muuten huonojalkainen, niin on kiva, kun semmoinen reipas 9-vuotias kaveri käy äitinsä kanssa sienessä. Äiti kerää lapsille Tallinnan matkaa sieniä poimimalla, mikä on kiva idea. Poika oli jo viime vuonna, nyt on pikkusiskon vuoro.

Harmillista, kun huomenna on paastopäivä eikä päästä herkutteemaan sienikastikkeella, mutta ylihuomenna sitten.

Flunssa ei estänyt sukan kutomista, vaikken tällä viikolla saanutkaan yhtään paria Sukkasadon heinälatoon. Vasta kolmas pari on tulossa, mutta päätin ruveta seuraavaksi kutomaan sukkia ja enhä kintaitakin, jos ehdin, Joulun lapsi -kampanjaan. Jos pienellä vaivalla voi tuottaa suuren ilon lapselle, jotka ehkä koskaan ei ole saanut yhtään lahjaa tai omistanut yhtään ikiomaa lelua, niin kyllä meillä kaikilla on varaa tehdä edes yksi paketti.

Idea ja ohjeet löytyvät tuon linkin takaa, samoin keräyspisteet ja toivomukset kenkälaatikon kokoiseen poksiin pantavista tavaroita. Laatikotkin saa valmiina keräyspisteestä. Ja jos ei ole aikaa kutoa tai koluta kauppoja, niin joulupakettien kuljetuskustannuksiin voi aina osallistua. Meidän yhdet naapurimme olivat viime vuonna jakamassa paketteja paikan päällä Romanissa ja kertoivat lehtihaastattelussa, miten järkyttävään köyhyyteen he siellä törmäsivät. Niin että eikös haasteta toinen toisemme mukaan?



Minä jo eilen, muistamatta koko operaatiota, tilasin valtavan kasan lankoja. Mies nimittäin tilasi itselleen paksun villapaidan ja samalla tilasin yhtä ja toista muuta lankaa. Nyt se sitten kilpailee Joulun lapsen sukkaparien kanssa, mutta eiköhän se siitä mene, vuorotellen on kivakin tehdä eri käsitöitä. Mutta oma talvivillapaitani pölyttyy edelleen käsityökassissa ja odottaa vuoroaan... Syksy on tekemisen aikaa!