keskiviikko 24. kesäkuuta 2015

Keskiviikkoa odotellessa

Pianhan tässä ollaan keskiviikon puolella, mutta itse asiassa odotan lääkärin soittoa ja sepä tässä vähän jännittää. Vaikka Helsinginlääkäri arveli viimeksi, että tauti on selätetty, niin lähetti kuitenkin TT-kuvaukseen, jossa melkein koko kroppa kuvattiin, leasta nivusiin asti. Sen tuloksia nyt odottelen. Huomenna on myös hammaslääkäri ja ei muuta kuin toivomaan, etteivät nämä mene päällekkäin. Mies menee jalkahoitoon ja pääsen mukasvasti samalla kyydillä kaupungille, vaikka joudunkin odottelemaan puolisen tuntia. Voi kyllä olla, että aika tulee hyötykäyttöön, sillä illalla kun tiputtelin silmätippaa, huomasin toisen silmän olevan kirkkaan punaisen. Oma optikkoni on samassa talossa, joten voin piipahtaa kysymässä ainakin neuvoa, jos silmä on yhtä hurjan näköinen vielä huomenissakin.

Tänäåän meillä oli asiointipäivä, sillä Puistoblues alkaa huomenna, jolloin kaupat ovat toivottavasti täynnä väkeä eikä parkkipaikoista tietoakaan. Pääsen kyllä ihan "hollille", jos mies vaan saa auton pysäytettyä edes kohtuumatkan päähän hammaslääkäristä.

Tänään toimitettiin monta asiaa. Mies osti minulle uuden herätyskellon, minä hankin kesäpeiton ja tyynyn, jotka tietysti unohtuivat nyt alakertaan. Saksantyttärelle kävin ostamassa hänen toivomansa keittokirjan ja itselle runsaasti konseptipaperia, kun alan nyt tositoimiin kirjani kanssa. Isoille arkeille on näet kiva raapustaa vuosilukuja ja henkilöitä... Saksanvävylle oli tilauksessa Muumi-muki. Valitsin piippusuisen tyypin nimeltä, jaa-a mikähän se mahtaakaan olla? Nuuskamuikkuinen vissiin. En ole ikinä tykännyt muumeista, joten hahmojen nimetkin ovat jääneet vieraiksi. Piippusuu nyt sen takia, että varmaan joku viranomainen senkin vielä pikapuoliin ehtii kieltää.

Seuraava kohteemme oli Prisman puutarhakauppa. Ostin kurkuntaimia, kun kaikki eri versioni ovat joko paleltuneet tai muuten vain kuolleet. Mukaan tarttui myös iso orvokkiamppeli, laventeliruukku (samasta syystä kuin kurkutkin), yksi sininen lobelia ja yksi punakukkainen köynnöskasvi, jonka nimen kirjoitin muistiin, mutta muistilappu on tuntemattomassa paikassa. Näistä suurin osa pääsee terassille. Paitsi kurkut, jotka jo istutinkin kasvihuoneella odottaneeseen laatikkoon, muurahaisten valtaamaan. Samalla reissulla istutin pari kesäkurpitsan tainta ja miehen ruokakaupasta tuoman valmiin munakoison taimen, muutamat chilin taimet ja ehkä jotain muutakin vielä. Kasvihuoneessa kaikki näytti olevan hyvin. Samoin "sadepuutarhassani" eli vetisessä penkissä, jonka kasvit on ohjeiden mukaan valittu kohteeseen sopiviksi. Kuunliljaa, floksia, laidalla margaretaa ja montaa lajia kurjenpolvia. Keskellä kurjenmiekkoja keltaisena ja sinisenä. Viime mainittujen kuvan siirto ei nyt jostain syystä onnistunut. Toisessa laidassa samoja kasveja, mutta myös kaksi pikkuista ruusupensasta, ei varsinaisia vesikasveja, mutta nuppuja näköjään nekin tekevät.


Uusia kesäkukkia ei vielä ole kuvattu, mutta eivätköhän nekin tänne ennen pitkää ilmesty.

Viimeinen kohteemme oli lempilankakauppani Lentävä lapanen. Sieltä ostin kirjoja. Järvenpää-seura, jonne oheinen linkki vie, on kustantanut lankomiehen kirjan Taiteilijayhteisön elämästä näillä rannoilla ja sen kirjan kävimme ostamassa nyt sekä Saksaan lähetettäväksi että näille kotomaan perillisille kesälahjaksi. Mainio kirja, jossa jopa meille oli uutta tietoa ja ennen näkemättömiä kuvia mieheni suvusta. Lapasesta ei pääse ulos ostamatta joko lankoja tai evästä, tällä kertaa evästä. Mukaan lähti erinomaista lohi-parsakaalipiirasta ja hyytelökakkua. Äsken söin iltapalaksi viimeisen herkun eli puolukkarönttösen.

1 kommentti:

  1. Reippalla mielellä olet onneksi sinä! Toivottavasti tuloksesi ovat hyviä!
    Hienoa että jaksat kirjaa aloitella, se on varmaan melkoinen ponnistus!
    Kohti uusia seikkailija siis, ja paljon onnea sinulle, Villiviini! ♥♥

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!