Kierroksilla

Kauppakierroksilla on käyty, ei sentään muuten kierroksilla. Mies kävi vaihtamassa uuden soittimensa toiseen yksilöön, kun esinmmäinen huippu-pasuuna oli muuten ihanääninen, mutta kuulemma rahisi soittajan korvissa. Uusi ole niin huippumerkkiä, mutta kuulemma ihan hyvä hänelle. Olen kuulevinani tämän soittopelin hivenen kireämpiääniseksi sen edellisen pehmeän soinnin jälkeen, mutta minä en ole asiantuntija. Tätä on kuulemma vanhan miehen kevyempi puhaltaa ja sehän on hyvä se ja tärkeintä, että soittaja on tyytyväinen. Sanoisin melkein, että onnellinen ostoksestaan.

Minä osteskelin kassillisen silmätippoja, muita lääkkeitä ja tuhtia rasvaa, jolla voitelin äsken korpunkuivat käsivarret ja sääret. Olo ei tunnu miellyttävältä, vaan rasvaiselta. Ehkä se tästä kohenee, kun voide imeytyy, toivottavasti muuallekin kuin yöpaitaan. Farmaseutti joka tapauksessa suositteli nimenomaan tätä talvirasvaksi. Lasku oli hirmuinen, puolentoista sataa, vaikka artikkeleita oli vain neljää lajia.

En jättänyt ostoksia tähän, vaan apteekkiala jatkuu. Piipahdimme paikallisessa Jyskissä, josta ostin Apteekkarin piirongin nukkekodin rakennustarvikkeita varten. Kyllästyin perin juurin erilaisten irtolaatikoiden pinoihin, jotka hetkessä täyttyvät ääriään myöten. Te muut nukkisharrastajat kyllä tiedätte, mistä. Ihastuin mainokseen, jossa tästä  ostamastani lipastosta näytettiin kuva, jossa oli laatikoita kolmessa kerroksessa ja ylimmässä peräti kuusi pikkulootaa rinnakkain. No, ei se niin mennyt, vaan elävässä elämässä ylälaatikoita on vain kolme, vaikka rivi näyttäisi olevan kuusi.

Yli 30 kiloa painava laatikko oli karmea hinata pihalta sisälle. Hädin tuskin se oli ensin saatu ahdettua autoon, johon minä en enää mahtunut, vaan mies joutui tekemään ylimääräisen keikan kotiin. Enpä ihmettele, kun mies  sen jälkeen irtisaoutui kalusteen kiskomisesta sisälle, lupasi auttaa kokoonpanossa, siis sen jälkeen kun minä olen rahdannut osat yhden kerrallaan raapuja ylös lähelle loppusijoituspaikkaa. Osinahan nykyhuonekalut toimitetaan, selvä se. Laatikko on vielä avaamatta, sillä mies arveli, että kokoonpanossa tarvitaan liimaa. Silloin on eduksi, että osat ovat huoneenlämpimiä. Toivottavasti saamme projektin huomenna ainakin alkuun, jotta pääse kuvaamaan sitä ;-) esimerkiksi tänne blogiin.

Nämä vihoviimeiset, jo kolmannet kukat jouluamarylliksessä on kuvattu muutama päivä sitten. Kuva on vähän outo, sillä oli pakko etsiä kuvakulma,. josta ei näy kovin paljon muuta rompetta, noita ikkunalaudan lepotilassa olevia kasvinsurkimuksia ynnä muuta.

Kukat vähän senkin takia, kun opiskelukaveri kertoi menevänsä jo toiseen rintayöpäleikkaukseen. Me aiomme piipahtaa vanhuksia katsomassa, kun ei tämän silmätulehduksen ja flunssan takia ole uskallettu käydä sillä suunnallakaan. Eikä ajokelikään ole houkutellut liikenteeseen. Toivottavasti maalaistie on parempi kuin nämä kaupungin kadut.