Vähän maailmaa parantamassa

Olin tänään kampaajalla ja samalla maailma parani kummasti, kun yhdessä sitä parantelimme. Saparo lyheni noin puoleen ja sai vähän väriä. Olin jo päättänyt, että antaa harmaan kasvaa omaa tahtiaan, minä tyttö olen jo värjäykseni värjännyt. Mutta ainahan tyttö voi mieltään muuttaa.

Oikeasti tässä ei väri paljon muuttunut, mutta hienosti voisi sanoa, että oma väri syveni, tuli kiiltoa ja sitten tosiaan harmaat haituvat hävisivät.

Tein myös läjän ostoksia. Päävärkin hoitoaineiden lisäksi todellinen impulssiostos oli tämä Rukoilijasirkka: kampaajan miehen antama nimi kampaajan itsensä tekemälle vallan ihastuttavalle korulle. Lilat ja vihreät lasihelmet ovat sveitsiläisiä vai olikohan se itävaltalaisia. Täytyy joskus ottaa parempi kuin tämä peilin kautta ottamani kuva.

Koru ilahdutti minua ihan valtavasti ja nimikin on hyvä muistuttaja ihmiselle. Siitä mulla ei ole aavistustakaan, näyttääkö sen niminen elukka tältä, mutta joku mielleyhtymä siinä on ollut.

Sitten kävimme postissa ja minulle tuli neljä kirjapakettia. Ihme, ettei mies vielä ehtinyt huomauttaa ostoksista. Nyt pitää vähän sulatella ensin ja sitten ehkä ottaa jokunen kuvakin. Pääasiassa paketeissa on historiaan ja vanhoihin aikoihin liittyvää kirjallisuutta, jota tarvitsen nyt lähdeaineistona, mutta muutenkin ilolla luettavaksi. Ja vaikka pläjäys painoi vaikka miten paljon, niin suurin osa oli muutaman euron kappalehintaan ostettuja. Näihin varmaan palaan erikseen.

Hyvä päivä tähän asti. Mies tosin on aamusta pitäen valittanut mahakipua ja se ei ole ihan normaalia. Toivotaan, ettei se ole mitään vakavaa.