Katsokaa nyt hyvät ihmiset tuota sivupalkkia, jossa on kaksi arvontaa menossa. Ei minun, vaan muiden, joita mielelläni mainostan ja vielä mieluummin voittaisin. Mulla kyllä on ollut varsin paljon onnea näissä arvonnoissa, mutta se olisi jo huippua, jos näissä pärjäisin. Ei silti, kaikki voittamani jutut ovat olleet kivoja. Jos en ole itselle keksinyt käyttöä, niin heti on tullut jatko-osoite mieleen.
Tämän toisen, Kotiliesi-blogin Wilhelmiinan huikean tilkkupeiton kuvan lisäsin äsken ja mielelläni ottaisin peiton itselleni. Tuo lankapalkinto on toinen, jonka mieluusti ottaisin.
Jospa lahjoisin onnetarta tällä mustikkatortun palalla. Mies toi sen lauantaina kauppatuliaisena minulle. Juu, ei tarvitse pelätä, se meni jo parempiin suihin.
Olen tänään ahertanut taas "kirjallisissa töissä ja harjoituksissa". Pääsin jo sen kohdan yli, missä pienokainen kuolee, mutta en tälläkään kertaa itkemättä. On se, kun itse liikuttuu omista kirjoittamisistaan ihan kyyneliin asti. Se ei ehkä osoita suurta ammattitaitoa?
Sepitän väliotsikoita ja hitsi vie, niitähän riittää niin paljon, että sisällysluetteloa en meinaa missään tapauksessa värkätä.
Nyt teen vielä hetken töitä ja rupean sitten katsomaan ikäviä uutisia Talvivaarasta suorana lähetyksenä. Valtioneuvoston juhlahuoneistoista kai se tulee puoli kahdeksalta. Ei kun Säätytalolta. Surullisia asioita.
Hyvä jos muutkin itkevät omien kirjoitustensa äärellä, en tunne itseäni niin noloksi... :)
VastaaPoista