keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Suosisiko onni arvonnassa?

Ihan pakko oli osallistua näin ihanan lankapaketin arvontaan: linkki on tuossa sivussa Violettia ja villalankaa -blogiin, jossa arvotaan kilon verran lankaa! Klikkaa vain kuvaa. Blogi oli minulle uusi, miellyttävä tuttavuus, joten liityin heti lukijakuntaan. Sitä näyttää olevan aika tavalla, lukijakuntaa nimittäin.

Omat käsityöt ovat nyt lepovuorossa. Kun sain kolmannentoista sukkaparin valmiiksi Sukkasatoon, niin kutomiskiintiö taisi hetkeksi täyttyä. Puseroneule tosin on edelleen kesken ja monta ristipistojuttuakin odottaisi tekijäänsä. Ja ikkunaverhot pitäisi ommella, mutta ongelmana on tämä pimeys. Ostin nimittäin 10 metriä kangasta, kun kuvittelin, että tuosta noin vaan huiskauttaisin pätkän valkeaa verhoa tangon yli. Eipä onnistunut, sillä kangas on sittenkin niin painavaa, ettei se pysy pelkästään tangon yli huiskautettuna paikallaan. Pakko on ommella sivuverhot ja ehkä joskus sitten huiskauttaa lyhyempi pätkä kapaksi. Ompelu kyllä sujuisi, mutta kun siitä piiitkästä kangaspalasta pitäisi saada pilkottua kahden metrin paloja. Vedin kankaasta lankoja, jotta saisin edes leikattua sen lankasuoraan, mutta jätin senkin homman kesken valon puutteen takia. Tästä lankasuorasta tuli mieleen ex-kässänopettaja aikojen alusta. Hän kantoi sattuneesta syystä lempinimeä Lankasuora.

Kuva on otettu varastosta eli kuvattu joskus viime viikolla sumuisena iltapäivänä. Sen jälkeen on tullut - mennyt - vähän luntakin. Totesin eilen, että puutarhatossukausi on nyt ohi, kun kastelin villasukkani oikein perinpohjaisesti tallustaessani kehystämöön. Vein pistelyni kehystettäväksi ja mukava kehystäjä lupasi katsoa minulle paspis-ja raamipaloja nukkekotitarpeita varten.

Näin samalla reissulla ensimmäiset jouluvalot. En ole niitä ihmisiä, jotka jo puolesta syksystä lähtien koristelee mökkinsä ja pihamaansa jouluiseksi. Adventtina perinteisesti vasta, ettei mene maku koko jouluun. Syyskukatkin jäivät väliin, kun mies on tehnyt kauppaostokset ja nipin napin suostui tuomaan pyhäinpäiväksi kukkakimpun. Krysanteemeja. Ei sillä että valittaisin, nehän kestävät pitkään, vaikken ehkä itse niitä olisikaan valinnut.

4 kommenttia:

  1. Onpa sinulla kauniit talvimaisemat täällä! Niin ihanaa lumisadetta taustakuvassa ja bannerissa upea auringonlasku. :) Minä muuten kuulun myös niihin, jotka eivät halua jouluvaloja liian aikaisin, siis ei ainakaan ennen adventtiajan alkamista. Mutta jokainen eläköön tyylillääm.

    Et ollut juomannut, missä voi ilmottautua Lapaskuuhun. Esim. näin: klikkaa blogistani Lapaskuuhun ja sieltä tekstistä löytyvään sp-osoitteeseen vain meiliä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, hassu kirjoitusvirhe oli tullut! Siis huomannut, ei juomannut. Mitähän sekin sana tarkoittaisi. ;)

      Poista
    2. Vai juomannut, hih-hih. Kiitos neuvosta!

      Poista
  2. Minua ovat nämä syksyt alkaneet sen verran ahdistaa, että oman mielenterveyden vuoksi alan vähitellen viritellä valoja. Tosin jouluisimmat kynttilät ja tähdet syttyvät vasta adventiksi, mutta valoverkot ovat parvekkeella ja olohuoneen pöydällä "valomytty". Tulee huomattavasti parempi olo!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!