Olinko muka poissa?

Sitä on ihminen ihan kädetön, kun ei pääse nettiin. Selvä riippuvuus, ja paha vielä, näemmä vaivaa minua. Tosin ei yllätys. Eilen netti ei avautunut ja kaikki lankapuhelimet olivat mykkiä. Olen niin vanhanaikainen, että haluan, siis HALUAN pitää lankapuhelimen. Joo, eteisen koneessa ilmeisesti on vikaa, sillä nyt netti taas pelaa. Se on seinäpuhelin, joka on aikaisemminkin reistaillut.

Pelkäsin jo, että modeemi on hajalla tai jotain häikkää itse tietokoneessa. Onneksi kaikki nyt toimii, mutta kiireesti tallensin tikulle kirjani, jonka lukujen otsikot olin juuri saanut sepitettyä. Toki tikulla on jo ennestään sekin versio,  jonka jo luulin olevan viimeinen...

Kuvat ovat tallessa. Tämä on runsaasti suurennettu ja osoittautui lentokoneeksi eikä varikseksi tai harakaksi. Tänään on taas niin harmaa päivä, ettei tarvitse kameraa avata.

Eilinen päivä meni ihan harakoille, kun puuhasin tämän koneasian kanssa. Jäi siivoamatta, jäi raivaamatta, jäi ompelematta. Yhden villasukan sentään sain terapiatyönä illalla kudottua. Seuraavien käsitöiden teemana on tumppu. Eli lapanen eli kinnas. Meillä päin kinnas.