Olin jo sängyssä, uniapneani hoitoon tarkoitettu häkkyrä päässä, mutta unta ei vaan tullut. Yleensä nukun siihen suhteellisen nopeasti, mutta nyt joku valvotti. Se joku taitaa olla turvonneet jalat, joille en millään löytänyt sopivaa asentoa eikä illan särkylääkekään ottanut tepsiäkseen. Kun laitteen kanssa on melkein pakosti nukuttava selällään (ja ehdottomasti suu kiinni), niin sekin tuntui vain puuduttavan eli vali-vali. Laite on varmaan äärimmäisen tärkeä ja toimiikin, mutta aina joskus siitä tulee lievä ahdistuksen tunne. Nyt ahistaa unen karkaaminen.
Iltalukeminen sängyssä on tuo vekottimen takia jäänyt ja voi olla, että mitkään silmälasit eivät edes sovi yhteen sen kanssa. Pakko oli nousta ylös ja avata tietokone uudestaan. vaikkei oikeastaan täälläkään ole mitään sen ihmeempää tekemistä eikä tähän aikaan kehtaa tunnustaa naamakirjassakaan keikkuvansa.
Iloisia asioita voisi päivästä kirjata vaikka miten paljon. Isännnän uusi pyörä tarvitsi vähän säätöjä ja Nuorempi poikapuoli kävi ne tekemässä ja lisäksi hän kiipesi nostamaan kellon terassin ulkoseinään. Nyt vain toivotaan, että kello jaksaa siinä kävellä. Hän myös lupaili yhtä käyttämättä jäänyttä polkupyöräänsä semmoista kipeästi tarvitseville ystävillemme, joilta on kaksi fillaria varastettu lyhyen ajan sisällä. Sitten kävin lyhyen, mutta sitäkin mukavamman pikku-kirjeenvaihdon naapurin rouvan kanssa. Vaihdoimme kuulumisia puolin ja toisin, ei sen kummempaa, mutta siitä jäi oikein hyvä mieli.
Tämän päälle taidankin lähteä katsastamaan sitä Nukku-Mattia., mutta taidanpa varoiksi jättää tietsikan päälle --- Hyvää yötä, kaikki yökukkujat ja muille hyvät huomenet!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!