torstai 5. marraskuuta 2015

Aikataulutusta

Viime talvi meni almanakan selailussa ja sama tuntuu olevan tahti nytkin, kun meitä on kaksi lääkärissä ynnä muualla ramppaajaa. Kaikki ei tietenkään ole sairauksia, vaan miehen elämää raamittaa yksi soittotunti torstaisin ja harkat sunnuntaisin. Nyt hänellä on vielä ainakin kaksi käyntiä silmäklinikalla. Seuraavaksi luultavasti alkaa tuntemattoman, mutta pitkään jatkuvaan päänsäryn selvittely.


Minä itse asiassa en vielä tiedä omasta tilanteestani, sillä lääkäri soittaa vasta päivällä johonkin aikaan. Kun maanantaina olin hammaskiveä poistattamassa, niin siitä ei ole pitkän aikaan vaivaa eli puoleen vuoteen. Samoin tämän päivän diabeteshoitajan vastaanotto oli hyvä, paitsi että sen seurauksena on silmänpohjakuvaus ja labra: kahden päivän ohjelmanumeron sovittelu. Viime mainittu saataava ensi viikolle, mutta vielä tänään en uskaltanut tilata aikaa. Kaikki riippuu siitä, mitä kuulen päivemmällä. Mutta on uutinen mikä tahansa, niin tuskin kuitenkin ihan näiltä jaloilta kuolen, Kun on se kirjakin kirjoitettava. Varmaan edessä on toimenpiteitä tai lisäkokeita. Jotain siellä on, kun harva se ilta olen joutunut ottamaan särkylääkkeen. Eilen lääkitsin lasillisella rommia, tänään en tarvinnut kumpaakaan. Huomisilta on sitten toinen juttu.

Silmänpohjakuvauksen piti olla kotinurkilla, mutta joku oli tyrinyt  enkä saanut koskaan kutsua. Diabeteshoitaja tarttui heti luuriin ja rupesi etsimään kuvauspaikkaa. Sana syöpälääkäri oli avainsana. Ensin tarjottiin Kirkkonummea ja Puolarmetsää, mutta seuraavaksi sentään Nurmijärveä. Matka ei ole mahdoton kilmometreinä, mutta tuskinpa sinne yhtään bussia kulkee. Taksi kulkee.

Ettei kävisi liian yksinkertaiseksi, niin muutakin toimitettavaa on kuin pelkästään vaivoihin liittyvää. Jostain pitäisi saada avustaja, joka kävisi hakemassa huoltaseman pihasta paketin tiettynä kellonlyömänä, joka tosin vielä on auki, mutta huomenna tai ylihuomenna taikka ensi viikolla. Tilasimme poroa, josta erästämme osan innokas kauppias myi vielä innokkaammille ostajille. Tietysti hän lupasi toimittaa pikaisesti uudet paahtopaistipakasteet.  Luulimme, että liha tulisi näppärästi vaikka K-kaupan pakastevarastoon, jos ei suorastaan kotipihaan, mutta ei. Eikä tule kotipihaankaan. Saa nähdä, kohtaammeko toisemme, sillä tarjolla olevat päivät tuntuvat jo ennestään aika täysiltä sekä meidän että kuljetusliikkeen ukon almanakoissa. Mutta jos ne paahtopaistit tulevat, niin ne ovat maailman parasta lihaa.

Sen verran optimisteja olimme, että kävimme tilaamassa isänpäiväksi sekä voileipäkakun että täytekakun. Toivottavasti edes joku jälkikasvusta ehtii käymään tai sitten me syömme ne itse. Ei se sen kummempaa ole.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!