maanantai 21. helmikuuta 2011

Kokemuksia

Kyllä nämä viikot hurahtavat äkkiä ja taas ollaan maanantaissa. Tämä on se viikko, jolloin tontilta katoaa ikuisiksi ajoiksi mökki, jonka uumenissa on ollut pala noin vuonna 1900 rakennetun tai ehkä vanhemmankin savusaunan seinää. Se tuli esille, kun mies aikanaan remontoi mökkeröistä asumiskuntoon. Tai oli siinä asukkaita ennenkin ollut, mutta kuulemma hyvin alkeellisissa oloissa. Pikku talossa ei ollut sellaisia arvoja, että se olisi ansainnut säilyttämistä, saati suojelua, vaikka se onkin miehen omin käsin kunnostama perheenjäsenten asumukseksi. Purkutyöt ovat käynnistyneet tänään. Joudun käymään vielä kompostorilla, josta mahdollisesti näkyy purkutyömaalle. En ehkä kaipaisi sitä kokemusta. Mieluummin näkisin tontin vasta sitten, kun se on tasoitettu.

Kompostorista puheen ollen, näillä pakkasilla se tai oikeastaan ne ovat tietysti umpijäässä. Kurjinta on se, että lumihanki on noussut niin korkealle, että hädin tuskin olen lyömättä päätäni kompostin yläpuolella keikkuvissa alumiinitikkaissa olevaan sarveen. Tikkaat ovat sinänsä oikealla paikalla, turvallisesti vaakatasossa yhden kopperoisen päällä. Ja tukevasti niin umpijäässä, ettei niitä saa siirrettyä kauemmas pääparastani. Eikä tässä kaikki. Kompostorin kansikin on yhtä tukevasti jäässä saranakohdalta, joten jönnitän joka kerta, vieläkö se avautuu niin paljon, että saan ujutettua kompostiämpärin sisällön odottamaan kevättä ja kompostoitumista.

Mieluisampia kokemusta tuli toisesta jutusta: pesupähkinöistä. Ostin paketin kokeeksi, itse asiassa olen jo pitkään suunnitellut tätä. Kokemuksia on kertynyt vasta kahdesta pyykkikoneellisesta ja ne ovat ihan hyvät. Miten mahtaa pitemmän päälle käydä?


5 kommenttia:

  1. Pesupähkinöiden kokeilu on minullakin ollut mieleassä jo pitemmän aikaa. Mistä nuo pähkinät ostit?

    VastaaPoista
  2. Hei Villiviini, käy ottaa koppi kiinni Männiköltä. Tunnustus sinulle♥

    VastaaPoista
  3. Minulle tuli monta vuotta sitten sellainen ahaa elämys, että vaihdan kaikki teolliset puhdistusaineet luonnon mukaisiin. Pesupähkinöille pesin vuoden ja oli pakko vaihtaa kosta valkeasta oli tullut harmaata. Ainoa jota vielä tänä päivänäkin käytän on Sappisaippua. Kun ostelen antiikki-ja kirpputoreilta tekstiilejä ja niissä on tahroja. Useinkin juuri niiden tahrojen vuoksi ne ovat siellä. Minäpä puhdistan ne Sappisaippualla ja tulos aina hyvä. Suosittelen, varsinki pöytäliinoihin koska niissä tahrat on vaikeita.

    VastaaPoista
  4. Anitta, näiden pähkinöiden maahantuoja on Ekokauppa Ekolo, joka myy myös netissä. Varmaan näitä tai vastaavia saa monesta paikasta, ekopuodeista, Luontoliiton kaupasta jne. Minulla on aika vähän valkoista pyykkiä, joten tuosta pinttymisestä en ole kovin huolestunut,Sirkkis.
    Kiitos Maiju, sain kopin.

    VastaaPoista
  5. Kyllähän se aika tuntuu kulkevan. Ja mitä enemmän on tekemistä, sen nopeammin... Kompostori mekin tarvittais, puutarhajätteille saatiin komposti viime kesänä. Kovasti paljon ei jää kompostoitavaa, kun melkein kaikki "jäännökset" menevät koirien massuihin, mutta jotain sentään (kahvinpurut mm.). Ehkä sellainenkin tähän tontille vielä joskus saadaan.

    Minä olen valkopyykit pessyt noin joka neljäs-viides pesu (miten nyt muistaa) valkaisuaineellisella pesuaineella - ja taas on valkoista. Joku sanoi, että valkoisesta pyykistä oli pitemmän päälle pesupähkinöillä tullut keltaista, mutta mullakin kävi kyllä harmaammaksi. Tosin mullakaan ei kovin paljon täysvalkoisia pestäviä olekaan, kun suosin luonnonvalkoisia tai muuten vain muita vaaleita värejä. Niissä ei huomaa mitään "värjääntymistä" pitemmänkään päälle.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!