Ei mennyt niinkuin Str...

Ajattelin, siis suorastaan jo suunnittelin, että tänään siivoaisin oikein urakalla eli sen verran kuin jaksan. No eihän se niin mennyt eikä mene huominenkaan. Onneksi huiskaisin sentään muutamat pölyt valaisinten katoilta ja sieltä suun täältä muualtakin ennen kuin rupesin järjestelemään itselleni labra-aikaa. Huomenna istun  jonotuslappu kourassa, kun ajanvaraus ei enää tälle viikolle onnistunut.

Kuulkaas, kun tuli jo kutsu aluesairaalaan tutkittavaksi ja sitähän odottelin tulevaksi vasta joskus elokuun paikkeilla. Hieno juttu!  Tosin hyvin varmasti kuuntelen ensin posket punaisena moitteita rapakunnosta ja runsaista läskeistä, kipeistä nivelistä ja siitä etten käytä tukisukkia ja siitäkin varmaan, etten saa jalkojani rasvattua. Mutta toivottavasti myös jotain muutakin tutkitaan. Ja tietenkin labra on sitä varten.

En sentään ihan koko päivää istunut puhelimessa, sillä tänään oli myös "maakuntamatkailupäivä". Piipahdimme jututtamassa veljeäni ja sillä aikaa taksiauton perävalot vain vilahtivat, kun varsinainen vierailukohdetta jo vietiin asioille. Isä oli käynyt kauppaostoksilla ja äitiä katsomassa. Mamma ei kuulemma ollut puhetuulella ja isän ääni oli aika surullinen, kuten hyvin voi kuvitellakin. Isän omakaan kunto ei ole häävi, vaikka onkin nyt kotona. Nestettä kertyy taas ilmeisesti keuhkoihin.

Hyvä Paimen

Hiljaiselle viikolle sopii tämä Romu-Lyyli -blogin arpajaisista saamani voitto, jonka nostin vähän silmieni yläpuolelle vinoon paperilokerikon päälle. Tulee silmäjumppaakin samall, kun aika usein katson, vieläkö lammas on tallessa.

Liekö Paimenella osuutta asiaan, kun koin eilen todellisen  flow-ilmiön kirjoittaessani sitä kirjantekelettäni. Se todella lähti vauhtiin, vaikka olin vielä aikaisemmin eilen hyvin skeptinen. Liikutuin oikein itsekin, kun menossa oli isännän kuolema ja sitä ennen pojan pienten kaksospoikien kuolema ja hautajaiset. Heh, jos kirjoittaja lukee omaa tekstiään kyynelet silmissä, niin on vain kaksi vaihtoehtoa. Se on joko hemmetin koskettava kohtaus tai sitten niin suurta roskaa, että joutaisi suoraa päätä roskikseen. Ei ole uskonnollisesta kirjasta kysymys, mutta jotenkin asiat kiertyvät siihenkin suuntaan, onhan menossa 1800-luku maalla.

Tekisi mieli laittaa tänne vielä yksi mainostarkoitukseen muokkaamani kuva, mutta se ei tietenkään ole soveliasta. Semmoista kuitenkin värkkäsin tässä hetki sitten. Eli kaikesta päätellen päivä oli monipuolinen ja hyväkin monella tapaa.Vaikka jäikin siivoamatta.