Heräsin aamulla tai siis aamupäivällä kymmenen paikkeilla kamalaan kalkutukseen. Arvelin, että se naapuri, jolla on usein tapana hakata mattoja sunnuntaina kirkkoaikaan, olisi asialla. Mies valisti, että kyseessä onkin toinen lähinaapuruston talous. Ja kas, niin olikin. Jotain siellä rakennettiin, sahattiin ja naulattiin mahdottomalla innolla. Parin tunnin päästä urakka ilmeisesti valmistui, emmekä uteliaat päässeet perille, mistä siinä oli kysymys. Mutta minun mielestäni kyllä sopivampaa kuin herättää naapurit, olisi ollut aloittaa vasta iltapäivällä, jos on yleensä pakko hakata sunnuntaina.
Meillä syödään tänään poronkäristystä pottumuusin kanssa. Mies lupasi laittaa, sillä meillä on selvä käsitysero haudutusajasta. Minä edustan sitä koulukuntaa, joka hauduttaisi käristystä 2-3 tuntia eli oikein mureaksi, miehelle riittää huomattavan lyhyt aika. Toivottavasti eivät hampaat katkea... Mies söisi kaiken lihan muutenkin lähes raakana.
Päivä on taaskin ollut mitä ihanin, vaikka aamulla oli ollut parikymmentä pakkasastetta. Vähän olen tehnyt nettiostoksia, huutonetissä ja nukkiskirpparilla, mutta niistä sitten, kun saan kuvattua esineet.
Niinpä. Harva tajuaa, että naapuri voisi joskus levätäkkin ja pitää vapaapäivää.
VastaaPoista