Tunnin päästä kuulemma sataa...

Tulin katsastamaan uutiset ja säätiedotukset. Säätiedotuksen mukaan meillä sataa tänään alkaen kello 15.
Saapi nähdä, saadaanko kaivattua sadetta. Vettä totta tosiaan saisi tulla. Vatutkin nääntyvät, kasvihuoneessa tosin vähemmän kuin ulkopuolella. Laskelmieni mukaan pakastimeen on jo kertynyt ainakin kaksi litraa meheviä vadelmia.

Kun vietän luultavasti koko iltapäivän yksikseni kotona, niin aikomukseni on tehdä käsitöitä, näin kesäsadetta odotellessani ;DDDD. Valkoista tyynyä pääsee pian vaikka kuvaamaan ja näitä roseekukkasia pitäisi vääntää vielä noin sata kappaletta.

En tiedä, olisiko pitänyt ensin harjoitella ruusuntekoa vaikka villalangalla, sillä tuo jäykkä paperinaru on sormilleni aika vaikeaa eikä ruusuista tule kovin tasaisiakaan. Ei taida olla vielä tänä kesänä tämä verho parvekkeen ikkunassa, mutta kaipa se talviverhoksikin käy. Edellinen on sinänsä taidokkaasti virkattu verho, mutta kun se on peräisin jo edeltäjäni ajoilta, niin en katso sitä hyvällä silmällä. Lähes kaikki muut vanhat  verhot olenkin jo saanut siirrettyä takavasemmalle.

Kirjoitin jo "kaikki", mutta sitten tulivat mieleen ne toiset verhot, joita sydämestäni inhoan. Harmi vain, että huoneessa on neljä ikkunaa eikä niin monen verhon uusiminen ole edes halpa juttu. Miehen mielestä verhot ovat ihan hyvät... ja miksi hyvät verhot pitäisi vaihtaa?  Toivon, että aurinko polttaisi ne riekaleiksi. Aika kauhtuneet ne jo ovatkin. Itse voisin tietysti avittaa asiaa tehokkaalla konepesulla. Olen riidellyt niistä räteistä jo niin monta kertaa, että enää en viitsi. Minun elämäni ei ole kiinni yksista kangaspaloista, jos ne kerran ovat miehelle niin rakkaat. Sitä paitsi ne olivat aikanaan maksaneet maltaita. Jos olen ymmärtänyt asian oikein, osa maksusta ehkä meni sivutilille, jolla pari rouvaa mahdollisesti matkusti etelän riemuihin. Minä ottaisin mielelläni ikkunoihin jotain valkoista, ohutta voileeta, joka voisi silleen kivasti hulmuta tuulessa...