Sen verran tuo harvinaisen pitkä sähkökatko säikäytti, että mies toi varmuuden vuoksi purkillisen valmista perunasalaattia leikkeleidn lisäksi, jos ei päästä pottuja keittämään ja saadaan lapsi ravittua. Perunat saatiin onneksi keitettyä ja näin kuumalla kylmät kalat ja savukinkku sekä salaatti maistuivatkin meille kaikille ja oli täysin riittävä ateria. Siitä jäi vielä vähän evästäkin lapsen aamupalaksi.
Kun vihdoinkin sain päivällä ommeltua toisenkin kesäkäsityö-tyynyn valmiiksi, otin niistä heti kuvan:
Oikeanpuolimmainen on viime vuonna kirjomani Wetterhoffin malli. Uudet tyynyt ovat musta "Heiniä" ja valkopohjainen "Lintu Sininen", molemmat Suomen Käsityön Ystävistä ja vuonna 1942 Rut Brykin piirtämiä.
Vasemmalla on meidän talon isännän tekemä ja itse suunnittelema ryijytyyny noin vuodelta 1952, jolloin hän oli 10-vuotias. Ryijy oli joululahja äidille. Sitä pidän tämän tyynysarjan arvokkaimpana teoksena. Ehdottomasti.
Onpa hienoja tyynyjä, kerta kaikkiaan. Varsinkin tykkään noista valkopohjaisista.
VastaaPoistaUpeita tyynyjä kaikki.
VastaaPoistaSadetta minäkin odottelin eilen, vaan ohi meni onni tälläkin kertaa.
Onneksi tänään on vähän viileämpi ilma kuitenkin.
Vallan upeita! Ja tuo musta-valkoisuus näissä samanlaisissa, mutta kuitenkin erilaisissa tyynyissä viehättää myös. :) Enkä yhtään ihmettele, että ryijytyynykin kulkee menossa mukana! :D
VastaaPoistaTyynyt ovat todella kauniita. Se on näin vanhemmiten mukavaa, jos jotain lapsuuden aikaisiakin käsitöitä on säästynyt ihailtavaksi.
VastaaPoistaOmin käsin tehty on aina arvokasta. Lankojen väliin ehtii kirjoa monia muistoja ja ajatuksia :)
VastaaPoistaUpeita ovat nuo tekemäsi tyynyt. Vaan tuo on sellaista jota arvostan, itse kun en tohdi edes yrittää. Meillä hiukkasen on sadekuuroja ollut paripäivää. Ei ilma ole sen viileämpää ja kysyy kovasti kuntoani joten olen hissunkissun vain sisällä edelleenki päiväsaikaan.
VastaaPoistaKiitos kaikille kehuista!
VastaaPoista