Leppeää tulevaa naistenpäivää

Tämä täti ei kukaties pääse sunnuntaina toivottamaan naistenpäivää muille kuin syöpäsairaalan kollegoille ja hoitajille. Hyvät veriaarvot ovat tyiessään ja trombosyytit laskeneet oikein kovastikin. Se tiesi sitä, että sunnuntaiaamuna reissataan taaas Helsinfiin, ensin verikokeisiin ja sitten lääkärin puheille. On minulla muutakin asiaa. Sokeriarvot ovat tähtitieteelliset, kun pitkästä aikaa hoksasin ne mitata. Syöpä on vienyt voimat ja energiat niin etteivät nuo mittaukset ole tulleet edes mieleenkään, varsinkin kun arvot ovat olleet hyvin tasaiset. No nyt ne sitten melkein ttriplaantuivat. Johan minä tätä väsymystä ja hillitöntä janoa ihmettelinkin ja tässä kai syy. Pissallakin saa rampata ihan työkseen.. Jossain vaiheessa sairaalassa arveltiin, että edessä on insuliinipiitkkys, johtuen näistä syöpähoidoista.

Vallan merkillisiä olen muutenkin kokenut. Seurustellut vainajien kanssa. Ja illansuussa, kun olin nokkaunilla, tuli mieheni herättämään minut. Mutta kummallisinta oli se, että hän väittää kivn kovaan, ettei käynyt lähelläkään, saati herättänyt. Enhän nyt sentään ole sekoamassa eikä siltäkään tunnu, että sukulaiset olisivat jo minua noutamassa, mutta silti tuntuu vähän kummalta. Voi olla, että tämä tietämättömyys rassaa..

En muista, enkä jaksa plarata taaksepäin,, olenko kiittänyt teitä kaikkia, joiden iltarukouksissa tiedän olevani. Pari päivää sitten minua liikutti erityisesti se, kun kuulin että oma marttayhdiostyskin rukoiulee puolestani. Ei tässä silloin voi hbuonoissa käsissä olla, vaikka minkälaisia hittusia näkisi.

Lääkärin piti soittaa tänään iltapäivällä. Ei soittanut. Oli kuulemma soittanut eilen aamupäivällä, joko tosin oli edellinen soittoaika, jolloin hän ei soittanut. Joku olikin soittanut kolme kertaam viimeksi klo 9.03, jolloin minä nukuin vielä sikeästi. No, kaipa kuulen sunnuntaina ja saan elkoa mmuihinkin ongelmiini, kuten näihin viiraaviin silmiin.


Kiva kun tulee kevät. Pupujussia ei ole näkynyt, vain jälkiä. Tänään tosin satoi räntää ja vettä ja varmaan kaikkea muutakin mahdollistta.

Me olime labrassa ja sen jälkeen ihanallaaamiaisella Primulan leipätehtaan vieressä olevassa Herkkupajassa.  Tarjolla oli kolmea lajia tuoretta leipää, kahta juustoa, kahta kinkkuleikkelettä, appelsiinimehua, ananasviipaleet, salaattia ja kurkkua, taisi olla tomaattiakin. ja kananmunaa. Mies otti kaakaon, minä csppucinon. SeNe tosin tulivat eri hintaan, tavallinen kahvi olisi kuulunut aamiaiseen. Mielestäni tämä on paikkakunnan ykköspaikka mitä aamiaiseen tulee. Ja aamiainen verikokeen jälkeen maistuu tosi hyvältä "ulkona".