Pieniä ovat ihmiset ilot

Aloittelin tätä jo eilen, mutta uni kävi silmiin. Hyvä että muistin tallentaa sepustukseni. Nyt siis on menossa vain pikapäivitys eli muokkaan vanhaa tekstiä sen mukaan mitä on ehtinyt tapahtua.

Yksi ilo ja myös haikeus oli tänään: mentiin vaaria tervehtimään. Hän jo varmaan olikin tosi huolissaan, kun emme ole käyneet hänen Kaunialasta paluunsa jälkeen. Ja uupunut, siitä haikeus, miten 93-vuotias jaksaa. Keväthän on usein vanhuksille tosi rankkaa aikaa ja nyt vaari oli saanut taas - siis taas kerran - mahavaivansa samasta paikasta. Eilen hän sai lääkkeet ja tietysti lääkärireissu, käynti apteekissa ja kaupassa olivat uuvuttaneet vanhan miehen, vaikka häntä kuskataankin pyörätuolissa. En ole nähnyt isää niin väsyneen näköisenä sitten äidin kuoleman ja hautajaisten. Vähän apea mieli jäi käynnistä, joka tosin oli lyhyt. Hieroja oli tulossa ja me häivyimme pois jaloista siinä vaiheessa. Soitin kuitenkin systereille tilannetiedotuksen. Toivottavasti yöunet ja uusi päivä virkistävät väsynyttä.

Päivä, kuten eilinen ja toissapäiväkin, ovat olleet upeita. Tietysti jo yksistään  kevätlämpö ja aurinko on virkistänyt vallan tavattomasti. Sen verran näkö viiraa edelleen, että väitin vaarille nähneeni jo kevään ensiairuita eli leskenlehtiä. Mies sanoi, että ne olivat jotain muovijätettä tien varressa. Täälläkin on nyt yöllä kuulemma näkynyt upeita revontulia, mutta minä pöljä en niitä kylläkään nähnyt.

Mutta lisää siitä ilosta. Se alkoi pulputa jo heti eilen aamulla kun olin paikallisen aviisin avannut:

Miten minä tämän kuvan nyt käännän, kun se jo kertaalleen oli käännetty ja varustettu valokuvaajan nimellä? Kuvaaja siis on Anton Soinne.

Alla oleva linkki kertoo, että täkäläinen pienkustantamo REUNA ja sen reipas Tarja Tornaeus ja miehensä ovat perustaneet liikkuvan kirjakaupan, joka kulkee kesän pitkin maita ja mantuja, seuraavaksi nokka on kohti Jyväskylää. Toivottavasti linkki säilyy tässä edes jonkin aikaa. Tämä siis kirjan vuoden kunniaksi.

Omatkin kirjani pääsivät mukaan reissaamaan. Taisi olla vähän mukana lukkarinrakkautta paikallisen kirjailijan ja kustantajan välillä, sillä kustantamo oli minulle vain nimeltä tuttu aikaisemin ja pääsin kovaan seuraan. Uudenmaan kirjoittajista löysin vinkin ja eikun mukaan vaan! Minä kiitän ja kumarran. Ajattelin, että myynti ei ehkä sen kummemmaksi kohoa, mutta nyt ainakin jo on kaksi ensimmäistä kirjaani myyty eli pää avattu. Bussi kääntää huomenissa vai oliko se jo tänään nokkansa kohti Jyväskylän messuja.

http://www.keski-uusimaa.fi/artikkeli/272739-reuna-kustantamon-kirjakauppa-kulkee-pyorien-paalla

Tänään on tapahtunut muutakin, sellaista josta en voi tänne kirjoittaa. Sen verran kuitenkin, että tilaukseen pitäisi saada laumoittain enkeleitä, ei minulle vaan eräälle perheelle.