keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

Osastolla oltiin

On se vaan hyvä raijata painavaa sairaalakassia mukanaan. tohvelit, käsityö, kirja ja ehkä toinenkin, hygieniatarvikkeet, huivi ja mitähän vielä? Kännykän laturi ainakin. Näillä jo pärjätään. Niinhän minut napattiin sisölle, syynä veriarvot ja diabeteksen paheneminen. OLisihan tuo pitönyt viikolla.  Pissatti, janotti, väsytti.Helsingistä ajetettiin aluesairaalaan Hyvinkäälle saamaan opastusta, sillä arvot eivät liikahtaneet mihinkään suuntaan, vaikka insuliinia lykyttiin kauheita määrä. Diabeteshoitaja oikein laskukoneella laski ja kauhisteli. Huomenna pitää mennä terkkariin hakemaan apuvälineitä jvissiin tarkistamaan ohjeitakin. Tämähän on minulle vallan uusi tilanne. Näökökään ei ole parantunut.

Veriarvoissakin n vieklä jotain häikkää, mutta siinä tohinassa en ees arvvannut, milloinka on seuraavaat kokeet, Kotisoni levittää naamaa ja aiheyuttaa vielä tämänkin vaivan. Parasta on kuitenkin olla kotona.


4 kommenttia:

  1. Kurja juttu, vakava tilanne. Toivon että kaikki järjestyy parhain päin. Olisiko jotakin ketoainejuttuja?

    VastaaPoista
  2. Sairaudesta diabetes aina pahenee, sen olen minäkin kokenut...
    ♥ Toivotan sinulle nopeaa paranemista, Villiviini! ♥

    VastaaPoista
  3. Ihana kuulla sinun olevan kotona toipumassa, hurraa :) olen niin yksioikoinen ihminen, että ajattelen olevan parasta ottaa asia kerrallaan, hoitaa se ja pää pystyssä seuraavan kimppuun. Liki viisi vuosikymmentä noilla eväillä on menty, etukäteen en paljoa käytä murehtimista semmoisiin asioihin, joihin en voi vaikuttaa itse. Jostain syystä minulla on vahva taipumus luottaa asiantuntijoihin, niihin, joiden työ kyseinen asia on, on se sitten lääkäri tai vaikka kirjanpitäjä.

    Se, mikä tihkuu läpi sinun päivityksistäsi, on lujuutesi, käytä sitä, edelleen :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!