sunnuntai 16. tammikuuta 2011

Käytiin kaupoilla

Viikon mittaan on ollut runsaasti tavallisesta poikkeavaa toimintaa, josta voi erikseen  mainita käynnin Helsingissä ja toisen Vantaalla. Kävimme miehen silmätutkimuksessa, menomatkalla oltiin pelokkaita, tullessa jo aika valoisalla mielellä. Tulokset eivät olleetkaan niin pahat kuin mitä pelättiin, mutta lääkäri tietysti vasta myöhemmin sanoo painavat sanansa.

Eilen oli ihanan aurinkoinen päivä. Aurinko tosin paistoi pahsti silmiin menomatkalla, kun loisti suoraan edestä. Me ajoimme etelään autokaupoille. Sitä se ankara autokuume teetti! Miestä auto on polttanut jo syksystä alkaen ja tietysti minäkään en paljon tarvinnut innostuakseni. Kuulemma sain jopa ihan itse valita auton värin, kehtasi mies sanoa!

Saamme tämän ihanuuden vasta kesällä, mutta tietysti oli ihan pakko napsaista kuva "näköiskappaleesta".

Tämä on oikea väri, mutta luonnossa se on tummemman harmaa, ei ruskea ollenkaan. Salama ja kaupan valot vääristivät. Auto on hivenen suurempi kuin nykyinen automme, muttei niin valtava kuin mitä kuva antaa ymmärtää.

Auto on siis Nissan ja miehellä jo kymmenes samaa merkkiä. Maksamme tässä Jukessamme mm. korkeista istuimista, jotta huonojalkaisten vanhojen ihmisten on helppo astua alas. Ihastuimme uuden uutukaisen mallin uskomattomaan rumuuteen: se on suorastaan kaunis linjakkaassa krouviudessaan ja taatusti poikkeaa monesta muusta aikaisemmasta autostamme. Mies on niin täysin Nissan-mies, ettei hän edes harkinnut muita merkkejä. Pikku-pösö oli vain harha-askel, jota hän selvästikin katui koko ajan.

Toimitusaika on pitkä sen takia, että auto  tulee Japanista asti ihan meille tehtynä (uskokoon ken haluaa...). 
Halusimme ehdottomasti automaattivaihteisen ja nyt myös nelivetoauton. Sen takia autoa ei saa suoraan kaupan hyllystä. Tarkoitus näet olisi pysyä tiellä ja muutenkin pärjätä näillä huonosti auratuilla kujasilla hengissä. Eli tätä kai sitten kutsutaan citymaasturiksi tai joksikin sellaiseksi. Autossa on takuulla kaikenlaista meille turhaa värkkiä ja vempelettä, jota opimme käyttämään tai  emme opi. Ehkä me sitten navigaattorin avulla osaamme suunnistaa vaikka lähi-Prismaan.

Autoa tietysti juhlittiin illalla. Mies käväisi hakemassa "elämänsä kalleimman konjakkipullon" ja yhdessä valitsimme kantarelleilla ja tuorejuustolla täytettyä possurullaa sekä eilisen että tämän päivän ruoaksi eli ostimme peräti kaksi possurullaa. Lähdenkin tästä pistämään sitä toista uuniin paistumaan. - Huomenna on kurinpalautuksen aika ja hernesopparasia on jo otettu pakastimesta sulamaan.

5 kommenttia:

  1. Hieno peli, voi kunpas sitä voisi itekkin vaihtaa. Ehkä muutaman vuoden päästä.

    VastaaPoista
  2. Voi että hieno auto, automaattivaihteet ja neliveto.
    Possurullasta lukeminen avitti heti sylkirauhasten toimintaa. Saattaa olla, että lähipäivinä meillä kääritään possua luumujen ympärille uuniin paistumaan.

    VastaaPoista
  3. Onpas se hienon näköinen - ja onhan se iso, kun ei edes yhteen kuvaan mahtunut! :P Onnea uudesta ajopelistä. Nyt sitten vain sitkeää odotusta (minä olen siinä tosi huono). Enkä ole vielä ehtinyt aamiaistakaan syömään, niin iski "jostain syystä" hirveä nälkä...

    VastaaPoista
  4. Miltä penkit tuntui istua?
    Aika mielenkiintoisen tuntuinen vehje.
    (Muistatko keskikulutuksen?)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!