Juhlat on juhlittu

Ah, eilen oli ruokavieraita ja tänään oli ruokavieraita. Nyt olo on tyytyväinen, mutta väsynyt ja voisi sanoa että melkeinpä tyhjä. Mies sanoi hetki sitten samaa. Onneksi näitä kestejä ei tarvitse jatkuvasti järjestää, vaikka kiva olikin tavata lapsia ja ystäviä. Ruoat onnistuivat ja tunnelma oli leppoisa. Meillä taitaa olla herkkujakin jäljellä ainakin muutamaksi päiväksi, vaikka kuittasin äsken iltapalan viimeisellä palalla Brita-kakkua. Suklaamuniakin riittää vielä aika toviksi, kun ilmeisesti nuorimmat vieraat olivat saaneet jo kiintiönsä täyteen. En uskalle edes kävellä vaa´an ohi ennen kuin saan taas ruokajärjestykseni reilaan.

Tässä on meidän nykyiset pääsiäisen pihapuput. Kynttilälyhdylle tuli uutta käyttöä.Tuhkakuppikin oli pitkästä aikaa käytössä, vaikkemme kumpikaan itse polta.

Kuten sanoin, olo on nyt jossain määrin tyhjä. Pitää oikein miettiä, mitä seuraavaksi. Tai siis pihatyöt tietysti kutsuvat. Pihatraktorin akku sanoi irti sopimuksensa ja sitä kai mies rupeaa huomenna touhuamaan, jotta pääsisi ajelemaan lehtiä silpuksi. Meidän lehdekäs pihamme melkein hävetti, mutta onneksi vain melkein. Toinen miniä oli haravoinut pihatietä ja saanut rakot käsiinsä. Onneksi en minä joutanut vielä siihen puuhaan ja toisaalta amies lupasi ajella myös tien laidan, kun nyt kerran kone on tullut hankittua. Minä ehkä kylvän muutamia siemeniä ja rupean kouluttamaan surkean ruipeloita uudenseelanninpinaattejani. Kasvihuoneen romukin pitäisi purkaa, jotta pääsisimme rakentamaan uutta tilalle, tai ainakin suunnittelemaan uutta.

Lammaspaistit onnistuivat mainiosti. Tai siis ne kaksi, jotka marinoin itse maustetussa jogurtissa, olivat loistavia, mureita ja maukkaita. Tälle päivälle mies kävi ostamassa varta vasten 10 euroa kalliimman, valmiiksi maustetun ja verkkoon tungetun paistin, joka olikin huomattavan paljon kalvoisampi ja sitkeämpikin. Ensin mainittuja on meillä pakkasessa vielä kaksi kappaletta jäljellä, suunnilleen hintaan 7 euroa kilo. Pitää ehkä tutkia vielä cittarin pakasteallas, josko sieltä löytyisi samaan hintaan vielä muutama uusseelantilainen. Me mielellämme grillaamme tai itse asiassa paistamme pannulla lammasta kesäiltoina.

Otin muutaman kuvan naispuolisen lapsenlapsen järjestämästä nukkekodista. Tällä kuvalla en tohdi edes avata nukkekotiblogini kevättä... Jos olisin psykologi, olisin ehkä huolestunut. Kuvaelman osa 1: katettu pöytä, vieraat nauttimassa herkuista. Osa 2 (kuvassa): koko porukka vainajina tai sammuneina? Saaneet ruokamyrkytyksen, tulleet tapetuiksi tai nukahtaneet ylensyönnin seurauksena? Tätä en uskalla kysyä lapsen äidiltäkään. Sellisti sentään on tajuissaan.

Tämä nukkis on talon neljäs, toisen tyttären vanha nukkekoti, jonka kalustamiseen en ole panostanut yhtään. Lapsenlapsi lainaa tavaroita muista nukkiksista ja romulaatikosta käydessään tätä sisustamassa. --- Jahka kevättyöt etenevät, niin siirryn ehkä minäkin taas nukkisasioidenkin kimppuun.