Meille muutti rusakko

Tätä on nyt kuvattu monena päivänä. Rusakko löysi nurmikosta jo syömäkelpoista ruohoa, jota se nyhti suuhunsa niin kauan, että kumpikin ehdimme kuvata sitä kaikessa rauhassa ikkunan läpi.

 Välillä piti vähän rapsuttaa korvantakusia.

 Lopulta pääsiäispupumme huomasi meidät ikkunasta ja asettui tarkkailuasemiin.

 Arvelimme, että pupu asuu tämän matalaoksaisen kuusen suojissa.

Nälkähän sitä eläimelle tulee ja onneksi pihassa on pian enemmänkin syötävää. Juuri ja juuri ruoho vihertää lehtien alla. Isännällä on tapana silputa lehdet vasta keväällä ja kerätä ne pienen pottumaamme pohjaksi. Sen jälkeen hän yleensä äestää pihan. Hän sai lankomieheltään vanhan äkeen, josta rakensi pihatraktorin perässä kulkevan kelpo työkalun, jolla ilmastoi kätevästi nurmikkomme. Sekin tarttis kai lannoittaa.

Tarjoilimme koko talven jäniksille kauroja ja herneitä, mutta pakko myöntää, että nälkä on ollut  kova. Niinkin kova, että se meidän viimeinenkin omenapuumme on kalvettu ympäriinsä niin monesta kohtaa ettei siltausta kannata edes yrittää. Jotenkin syksyllä jäi rungon suojaaminen tekemättä kaiken muun tohinan keskellä.

Tarkastusmatkalla kasvimaalle havaitsin runsaasti reikiä. Jaakko Vaakko Vesirotta se taas on luullakseni ollut asialla. Se pakanahan se söi pari talvea sitten toisen omenapuun eroon juuristaan. Maanpäälliset osat jäivät käteen, kun otin rungosta kiinni. Meillä on vielä mietinnässä, mitä teemme. Ostetaanko vesirotalle uusi omenapuu vai omput K-kaupasta?

Yrtit, kaikki kaksi lajia, eivät vielä ole ruvenneet kasvamaan, mutta yrttitarhaan ei jäniksellä ole enää asiaa. Ympäröin sen aidalla sen jälkeen, kun löysin pupun joka aamu kesäkurpitsojen päältä makaamasta. Kevään airut raparperi sentään lykkää jo itseään kohti aurinkoa. Ruohosipulin ja piparjuuren tilaa en huomannut tarkistaa. Ne kaikki on luultavasti siirrettävä uuteen paikkaan, jahka keksimme miten uusi kasvihuone sijoitetaan ja minne kasvilavat, jotka saavat katteekseen vanhan kasvihuoneen pleksejä, sikäli mikäli niitä saadaan irrotettua ehjinä. Hiljainen suunnittelu on parhaillaan käynnissä. Minä saan kuulemma opetella käyttämään työkaluja, joiden avulla rakennan nuo lavat ihan itse.

Jatkoin eilen sisäkukkien mullanvaihtoa ja projektia on vielä jäljellä ainakin täksi illaksi. Samalla aion kylvää ainakin pääsiäisruohot ja uudenseelanninpinaatin. Jostain luin idean, että ruohot voisi kasvattaa vaikka Aalto-vaasissa, jolloin ne pysyvät pitkään pystyssä ja hyvän näköisinä. Täytyypä kokeilla, mutta ennen näitä puuhia pakkaan ja koristelen ystäväni synttärilahjan valmiiksi. Kuka sitä nyt multaisilla hyppysillä pakettia käärii -