tiistai 18. lokakuuta 2011

Ällistyksen kummastusta

Käyn aika usein katsomassa laatutavara.com in sivuilla varsinkin keramiikkatarjontaa ja silloin tällöin jokunen seinälautanen tai pieni figuriini on sieltä löytänytkin tiensä "kokoelmiini". Ei kuitenkaan koskaan mitään tämän kaltaista.

Eilen huomasin myyntiin tulleen tämän Papukaija-kannun, jonka kuva on tietsikkani Picasassa oikein päin ja täällä näemmä kyljellään.

Kannusta pyydettiin huimat 980 euroa ja jo tänään oli kauppa käynyt! Tiedän kyllä, että tämä on yksi Arabian suosituimpia ja kalleimpia vanhoja maitokannuja, mutta en sentään tonnia maksaisi yhdestä kaatimesta. Vaikka toisaalta, maksetaanhan sarjatuotannossa olevista, ties mistä maasta tulevista Muumi-mukeistakin huikeita hintoja.

Kannu on ihana. Meilläkin kotona oli tämä sama kannu ja se toimitti ehdottomasti vain piimäkannun virkaa. Maito oli pöydässä yleensä Pekka-nimisessä kannussa. Se oli sitä aikaa, jolloin maitoa ei tuotu pahvipurkissa pöytään. Meillä tosin ei ollut pahvipurkkejakaan, sillä maito lypsettiin omista lehmistä.

Mies muisteli tässä yhtenä päivänä, miten hänen virkansa pikkupoikana oli hakea naapuritalosta maito joka ilta. Kannut oli laitettu valmiiksi navetan vieressä olevan aitan rappusille ja siitä jokainen maitotinkiläinen haki omansa. Tyhjä kannu jätettiin samaan paikkaan odottamaan seuraavaa päivää. Mies oli tietysti liikkeellä polkupyörällä ja joskus matkalla kävi hassusti. Tie oli kärrytie, jossa oli syvät urat kärrynpyörien kohdalla ja kolmas keskellä hevosen kavioista. Ei tarvinnut paljonkaan lipsahtaa sivuun, kun pyörä oli nurin ja maito maassa. Taloa pitäneet neidit olivat kilttejä tätejä ja mittasivat uuden maidon, kun pikkupoika tuli itkua vääntäen takaisin navetalle. Myöhemmin taloon tuli nuori miniä ja siihen loppuivat kuulemma tinkimaidot.

8 kommenttia:

  1. Huh-huh, mikä hinta. Uskomatonta. Noilla hinnoilla kannun pitäisi pysyä lukollisessa vitriinissä.

    VastaaPoista
  2. Onpas kannulla hintaa.Kauniskin on.

    Olen ihmetellyt sitäkin kuinka muumimukista joku maksaa parikin tonnia ja enemmän.Mutta sitten isäntä sanoi että maksaahan joku etelänmatkakin sen verran,joten mikä se sitten on kallista.Viikko,pari etelässä vai muumimuki.Mikä on kellekin se juttu.

    Mukavaa loppuviikkoa.

    VastaaPoista
  3. Hirveä hinta...vaikka kannu kaunis onkin...☺

    VastaaPoista
  4. Hinta on huima Papukaijalle, mutta tosi on. Enpä ole hennonut itse tonnia likoon laittaa ja joudun siis katselemaan kuvia! Mutta kaunis se on, olen hiplaillut sitä lankomiehen kokoelmissa.
    Vaikka toisaalta; keräilyharrastus on niin hullun hommaa, että eurot menettää joskus merkityksensä kun oikein himo iskee.

    Kiva tarinasi maitotinkiläisistä. Me ollaan vieläkin tinkimaidon varassa mökillä, ihana saada käsittelemätöntä maitoa suoraan tilatankista. Lapsenlapset todella tykkäävät. Ja mansikkamaito on mansikkamaitoa.

    VastaaPoista
  5. On kyllä aivan ihana kannu! Mutta vaikka maailma on pullollaan kaikkea ihanaa, niin en silti niistä ihan mitä vain maksaisi. Keräilijöillä sitten on taas eri tärkeysjärjestys näilläkin asioilla. Maksavathan ihmiset ihan älyttömiä hintoja vanhoista käytetyistä postimerkeistäkin! =)

    Ei ole hullu se, joka pyytää, vaan se joka maksaa (mielestäni).

    VastaaPoista
  6. Juu, jos Sami erehtyy kommentoimaan Muumi-mukiemme määrää, totean vain että ne ovat sijoitus... ;) Isoveli ja käly ovat muuten alkaneet hakea tinkimaitoa naapurista, kälyn vatsa kestää sitä mutta ei kaupan maitoa!

    VastaaPoista
  7. On erittäin kaunis kannu, minä kun tykkään sinisestä väristä ja Arabian kalustosta, mutta vastaan ei ole tullut vielä noin kallista, mulla on Arabian yx harvinainen kuppi, jolle pitäis löytyä lautanen jostain.Kävin Helsingissä viikonlopulla ja sieltä ostin kellon,kävin myös Olarin hautausmaalla, laitoin postauksen juuri reissustani sinne. Hyvää loppukesää!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!