lauantai 1. lokakuuta 2011

Heti viileni

Lokakuu alkoi edelleen ihanan aurinkoisena, mutta paljon syyskuuta ;-) viileämpänä! Tarkenin sentään vielä vähän jatkaa eilistä käsityötäni terassilla istuen. Nyt on sauna lämpiämässä ja kassleri odottamassa uuniin pääsemistä. Siinä tulee taas vähintään kahden päivän ruoka saman tien.

Tänään en ottanut kuvia. Hevoskastanja ja tammi sen takana ovat eilistä kuvasatoa. Tänään vihdoinkin näin tammessa keikkuvan närhen, mutta sen kuvaaminen on aika toivotonta touhua. En edes yrittänyt. Yhtenä syksynä kiertelin tammen juurella monta kierrosta, mutta juonikas lintu vaihtoi paikkaa oksalta toiselle sitä mukaa kun lähestyin sitä.  Ääntä olen kuunnellut jo monena päivänä, mutta vasta nyt siis näin sen. Miten niin nätillä linnulla voikin olla niin ruma ääni?


Kävimme päivällä katsomassa äitiä. Nyt hän oli hereillä ja aika virkeäkin juttelemaan, mutta täysin muissa maailmoissa. Ei hän varmastikaan tuntenut minua, ei muistanut serkkuaan jonka piti käydä tällä viikolla ja kun kerroin isän terveiset, niin hän vain toisteli ihmeissään tämän nimeä. Mutta kädestä kiinni pitämisestä ja silittämisestä äiti selvästi tykkäsi, pyysipä minua vielä viereensäkin nukkumaan. Toisen ihmisen kosketus ja läheisyys tuntui hyvältä, tunsi tai ei. Ehkä - toivottavasti - puoliso tuntuu vielä tutulta sitten kun he taas näkevät toisensa.

Soitin kuulumiset isälle ja juttelimmekin pitkään. Vaikea paikka tämä on hänelle. Lohduttelin häntä sillä, että jospa äiti ei tiedä enää ajasta ja paikasta, niin ei osaa murehtiakaan oloaan. Haikea olo jäi käynnistä, se on selvä.

Nappasin tämän upean kuvan - hyi minua - Ilta-Sanomien nettisivulta, kun en oikein muualta löytänyt kuvaa. Kysehän on marttojen, kässäopettajien ja muistaakseni Novitan yhteishankkeesta tehdä maailman suurin tilkkupeitto. Tänään se on levitetty Tuomiokirkon rappusille ja uutisen mukaan peitot olisivat peittäneet vielä vaikka koko Senaatintorinkin, niin paljon niitä oli.

Kuva IS / Markku Ulander
Tuhatta peittoa kuulemma odotettiin, tuli 8 000! Peitot on kiinnitetty nippusiteillä yhdeksi suureksi peitteeksi, joten ne on helppo irrottaa ja lähettää menevät hyväntekeväisyyteen.

3 kommenttia:

  1. Onpa mahava peitto! Mukavaa lokakuuta!!

    VastaaPoista
  2. Syksy tulee. näin se vain on. Mukavaa lokakuun sunnuntaita!

    VastaaPoista
  3. Meiltä isä lähtee tiistaina viikoksi intervalliin pienkotiin. On kovasti vastahakoinen ja hartaasti toivon, että hoitajat osaisivat "kohdella" jäykkää pohjalaisisäntää niin, että ajattelutapa vähän muuttuisi. Mutta äiti tarvitsee välttämättä leponsa.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!