Isänpäivän aatonaattona

Kun tänään kävimme kaupassa, ostin jo varmuuden vuoksi meille isänpäiväkakun ja myös alennuksessa olleen halloween-kukkapuskan. Talossa olevaa isää käy yleensä yksi kolmasosa lapsista onnittelemassa ja tämä on jo ilmoittautunutkin. Kaksi kolmasosaa reagoi joskus, joskus ei. Nyt on ehkä se vuosi, jolloin esikoinen perheineen tulee käymään, sillä aivan varmasti he käyvät hautausmaalla. Isänpäivä voi olla kova paikka heille kummallekin: ensimmäinen isänpäivä ilman kummallekin rakasta isää ja appiukkoa. Kakkonenkin on yleensä muistanut soittaa eli eivät he ihan kokonaan faijaansa sivuuta. Ostin muuten käpykakun, josta itse tykkään. Tämä siltä varalta, että olen ainoa kakunsyöjä.

Isänpäivän ohjelmaan kuuluu sisaruskokoontuminen meidän vanhusten luona. Jo monena juhlapäivänä päällimmäisenä mietteenä on ollut ilo siitä, että he vielä ovat hengissä ja kotona. Oma jännitysmomenttinsa on se, miten äiti reagoi vieraslaumaan, joista ei luultavasti tunne enää kaikkia. Melua riittää, sillä sisarukseni eivät ole kaikkein hiljaisimmasta päästä, eivät ainakaan kaikki. - Joko ennen tai jälkeen käydään kirkolla äänestämässä. Jotenkin äänestäminen varsinaisena vaalipäivänä, oli vaalit mitkä tahansa, antaa tilanteeseen oman juhlavuutensa.

Jalka ei toipunut yön aikana. Verta rupesi valumaan kuin pistetystä porsaasta heti kun otin laastarin pois ja kävin suihkussa. Nyt on laastarivarastoja täydennetty ja istun visusti jalka jakkaralle nostettuna. Ei kai tälle muutakaan voi tässä vaiheessa kuin seurata tilannetta. Ehkä mies oli oikeassa kun varoitteli suihkuttelusta.