lauantai 27. marraskuuta 2010

Pakkasta ja hämmennystä

Pihan eläimistö on hämmennyksen vallassa. Monivuotinen mustarastaamme oli eilen hypellyt hädissään melkein metsurien jaloissa. Toivottavasti se on jo löytänyt uuden kotipuun. Rupesin eilen lisäämään rusinoita kaiteelle, jotta edes ruokapuoli olisi turvattu. - Rusinat ovat kadonneet, mutta kenen suuhun? Komea lintu tuo harakka. Se tutkii tässä mahdollisuuksia päästä käsiksi talipötköön. Pakkanen rassaa varmaan meitä kaikkia, vaikka sitä vasta onkin jossain kymmenen, kahdentoista asteen paikkeilla. Ensi viikolle on luvattu oikein kylmää.

Harakka
Jänikset ovat ravanneet yöllä pitkin pihaa, sillä vanhat reitit on nyt myllätty ympäri. Onneksi ruokintapaikka on ennallaan ja niinpä kauranjyvät ja herneet on syöty viimeistä murua myöten.

Pieni orava kaiveli kukkalaatikosta ilmeisesti talvivarastojaan, mutta sitä en saanut kuvattua. Tuli kuitenkin muistutus siitä, että lintulauta oli tyhjä. Heti kun olin vienyt ulos auringonkukansiemenlastin alkoi iloinen viestitys. Tintti ilmoitti lajitovereilleen, että nyt sitä ruokaa tuli. Linnut ja oravat ovat hyvin sopeutuneet rinnakkaiseloon ja osaavat jonottaa vuoroaan.

Sain aamulla kuvattua komean isätikankin. Tämä puolipäinen on sama otus kuin alemmassakin kuvassa.


Käpytikka
Toki eläinkunnan on sopeuduttava ympäristön muutoksiin siinä missä ihmistenkin, mutta teemme parhaamme, ettei näiltä ystäviltä ainakaan syömiset loppuisi. Harakoita en niinkään kutsuisi ystäviksi, mutta jostainhan näidenkin Luojan luomien on ruokansa saatava.

Talven ensimmäinen mustikkaglögipullo haettiin pikkujoulun kunniaksi alkosta ja rupean pian laittamaan iltaruokaa. Jouluvalot on viritetty ja tänään ostin kaksi uuttakin valosarjaa. Toinen on ruman värinen, liian valkoista valoa, mutta kun siinä oli niin nättiä pikkuenkeleitä... He jo kiikkuvat parvekkeen ovessa ja pääsevät jossain vaiheessa varmaan kuvaankin. Entiset sydämet olivat paljon lämpimämmän väriset, mutta irtisanoivat nyt yhteistyön. Toisen uuden lamppusarjan vien päiväsaikaan ulos katajaan.- Pistän kohta vuohenjuustolla ja aurinkokuivatulla tomaatilla täytetyn possupalan ja muutaman perunan uuniin ja lähden itse saunaan. Ei muuta kuin mukavaa iltaa!

1 kommentti:

  1. Minäkin nautin päivittäin tinteistä lintulaudalla. Kovasti syövät, nyt on jo mennyt 15 kg siemeniä. Olen havainnut seitsemän eri sorttista tipua käyvän ruokailemassa.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!