Ompelukone hajosi

Minun piti yllättää blogikaverini Millan sievällä pikku pussukalla, johon pakkaisin hänen voittamansa arvontapalkinnon. Höh, ompelukone irtisanoutui palveluksesta. Nyt mietin mitä teen ja lohdutukseksi istun täällä napostelemassa niitä karkkeja, joita oli tarkoitus pakata pussiin. Ehkä ompelen pussin käsin, ehkä en ja jos ompelen, niin ainakin isoilla pistoilla. Millanin ei ehkä nyt pidä kovin nopeasti odottaa postipoikaa...

Isompi mietittävä asia on tuo ompelukonejuttu. Tämä hajonnut oli sellainen satasen kone, jonka korjaaminen vie varmaan saman verran, jos edes riittääkään. Eli mitä tehdä? Ostaako uusi vai eikö ostaa? Netissä mainostettiin Huskun ns. koulukonetta. Onko kenelläkään kokemusta siitä? Sen nyt ainakin luulisi olevan vahva ja helppotoiminen. En tarvitse korukirjailuja, mutta langan pujottaminen paikoilleen ja etenkin neulansilmään sekä helppo puolaaminen ovat tärkeitä kriteerejä tämmöiselle ikänäköiselle. Jonkun lajin trikoo-ommel on eduksi, mutta siihen minusta riittää kolmen piston sik-sak oikein hyvin. Satasella tietysti saisi samanlaisen kuin tämä romukin, mutta tuo Husqvarna maksaisi jo monta rahaa. Ilman ompelukonetta en aio tulla toimeen, varsinkin kun minulla on pari säkillistä tilkkuja, joista voisi tehdä vaikka mitä. Tilkkujen ulkonäössä tosin on toivomisen varaa.

Tätä kone-episodia lukuunottamatta päivä on ollut oikein hyvä ja onnistunut. Onneksi lumi tuli ja meni, mutta märkää on. Pelloilta nousi vielä iltapäivällä paksu sumu, jota en tietenkään tullut kuvanneeksi. Lentokonekuvan taisin napsaista viime viikolla.