Etelän taivas on niin synkkä, että paras kirjoittaa kuulumiset heti, jos vaikka ukonilma alkaa. Tai eipä tässä mitään suurenmoisia uutisia ole kerrottavana, ihan tavallista arkea on eletty. Eilisellekin oli ennustettu ukonilmaa ja vielä iltakymmeneltä arvelin, että väärin ennustettu. Eikä mitä. Puolen tunnin päästä salamoi ja jyrisi oikein mojovasti, tosin ei ihan kohdalla. Ukonilma alkoi ja loppui nopeasti eikä vettäkään ilmeisesti satanut kuin nimeksi.
Ampiaisellakin on jano. Tässä se on menossa terassin kukkavaasiin juomaan.
Otsikolla ei ole mitään tekemistä minun tai postauksen kanssa. Tulipa vain mieleen yksi miehen tuttava-Leevi. Vuotuinen ajantieto-kirjakaan ei kerro mitään Leevi-nimestä.
Katsotaanpa vanhoja almanakkoja, joista huvikseni etsin elokuun nimipäiviä. Vuosina 1899 ja 1902 tänä päivänä vietti nimipäiväänsä Maire. Vuoden 1911 almanakassa Maire oli siirtynyt elokuun ensimmäiselle päivälle, missä se edelleenkin on, ja tämän päivän sankari oli Lemmitty. Lemmitty on jossain vaiheessa sodan jälkeen muuttunut Leeviksi.
Seuraava Kansanvalistusseuran kalenterini on vuodelta 1916 ja Lemmitty edelleen omalla paikallaan, kuten myös vuosina 1921, 1940 ja 1941. Tuolloin vuosisadan vaihteessa nimipäivät vaihtelivat tiuhaan paikkaansa, mm. pyhäpäivien takia tai muuten vaan. - Tuossa jo onkin lueteltu omistamani vanhat kalenterit. Niitä on hauska lukea. Kaikkia vuosikertoja en ole raaskinut ostaa enkä nyt suoralta kädeltä muista, minä vuonna Kansanvalistusseura niitä rupesi julkaisemaan. Vanhimpien teksti on vaikealukuista fraktuuraa, jota pitää huolella tavata.
Elokuun nimipäiväsankarit olivat vuonna 1899 seuraavat, lueteltuna järjestyksessä kuukauden ensimmäisestä viimeiseen päivään:
Taina,
Katri,
MARIA,
Tarkki (?),
Salme,
Lahja,
Oma,
Weli,
Lauri,
Sanna,
Klaara,
Kanerwa,
Euseebius,
Marjatta,
Brynolf,
Werner,
Maire,
Mauno,
Tirkko (?),
Iiwari,
Sakeus,
Pertteli,
Lowiisa,
Ilma,
Lemmitty,
Tauno,
Hywäri,
Eemil,
Arwi.
Sunnuntai-päivien mahdollisia nimipäiväsankareita ei kalenteriin mahtunut, sillä tilan vei kirkkopyhän nimi ja päivän asinanomaiset raamatunkohdat. Olisikohan tuo MARIA ollut muistutus keisarinnan nimipäivästä? Tarkkia ja Tirkkoakaan en oikein ymmärrä, mutta siinäpä olisi oivallisen nimet kaksosparille!
Tämmöisiäkin juttuja kalenterista voi lukea elokuun kohdalta:
"Keski- ja loppukesällä kypsywät marjat ja hedelmät ja owat ylimalkaan terweellisiä syödä, jos owat aiwan kypsiä tahi keitettyjä. Useimmat niistä waikuttavat liewästi ulostamalla, waan kuivatut mustikat kowettavat enemmän watsaa. Terweellisimpiä ovat omenat, warsinkin keitettyinä ja paistettuina, päärynät, mansikat maidon ja sokerin kanssa; muutamat henkilöt eivät kuitenkaan siedä mansikoita, waan saawat niistä nokkosrokon näköisen ihottuman. Samoin owat hyviä watut, luumut, paremmat kirsikat, wiinirypäleet j.n.e.
Raakoina tahi liiaksi syötyinä waikuttawat ne sitä wastoin watsataudin, tahi woiwat helpoittaa koleran, kotimaisen koleran sekäö punataudin tarttumista, jos näitä tauteja on liikkeessä.
Nämä taudit ja muut watsataudit ovat muutenkin nyt lähellä tarjolla mätäkuun tähden, jolloin kaikki ruokalajit helposti pilaantuwat. Waara uhkaa warsinkin pieniä lapsia, jos he saavat hapantunutta tahi huonoa maitoa. Siitä syystä owat lasten watsataudit nyt kaikkein tavallisimpia. Jos lapsen watsa menee rikki ja ulostukset owat wihreitä, niin parasta ensin antaa teelusikallinen risiiniöljyä ja sitte öljymaitoa teelusikallinen 5-6 kertaa päiwässä. Paitsi sitä on maitoon lisättävä joko karlsbaadiwettä 1 osa 5 osalle maitoa tahi noin 1/2 teelusikallista soodaa kortteliin maitoa. Usein woi olla syytä ensin keittää maito. Kolera on, kuten saksalainen tiedemies Koch on osoittanut, erään basillin (pienen elimistön) waikuttama, kowasti tarttuwa tauti, ja kotoisin Aasiasta, jossa se on jokavuotinen. Sieltä se joskus, tawallisesti laiwoista, kulkeutuu Europaan ja on wälistä osunut Suomeenkin, ilmaantuen tawallisesti kulkutautina, harwoin yksikseen siellä täällä. Taudin hoito waatii ehdottomasti lääkärin apua. Warokeinot owat warowaisuus elintawoissa ja siisteys asunnoissa ja pihamaalla.
Kotimainen kolera alkaa samoin kuin aasialainenkin kolera ankaralla oksentamisella ja rikkoo watsan, waan helpottaa jo muutamien tuntien tahi päiwän kuluttua, siihen kuolee harwoin kuita kuin pieniä lapsia ja wanhuksia. Warokeinot samat kuin edellisenkin suhteen."
Ei ollenkaan turhaa tietoa.
- Onneksi taivas on edelleen synkkä, mutta ukkonen ei ole noussut. Innostuin tawaamaan wanhaa tekstiä pitemmäksi aikaa kuin oli tarkoituskaan. Piti ruveta keittämään wiimeistä maijallista terweellistä marjamehua, mutta aina lukeminen ja kirjoittaminen taloustyöt woittaa... Jos jokunen marja pensaisiin jäi, niin ne owat rastaiden tahi muiden pikkulintujen rawintoa.
Kauheita sairauksia kuten tuo mainitsemasi kolera, jota ennen paljon sairastettiin ja kuoltiin, varsinkin kesällä.
VastaaPoistaHassu tuo passiivimuoto, kaikki tehdään kollektiivisesti;-/
Euseebius olisi mukava nimi, mutta ei läheisilleni:))