Olen tässä manaillut tapahtumaköyhää, suorastaan tylsistyttävää kesää, mutta tapahtuupa sitä meilläkin jotain. Kävin jo äsken fb:ssä esittelemässä tämän mätäkuun jutun: lepakko tuli sisälle ja antoi vielä luvan kuvata itseään. Kas näin se meni:
Tulin tietokoneelle iltatouhuilleni. Itse asiassa sain juuri Novitan sivut auki etsiäkseni käsityömallia, kun joku otus veivasi hirmuista kyytiä ympyrää pääni päällä. Arvasin heti, että nythän on pirttiin tullut lintu tai lepakko. Tai tarkemmin sanottuna työhuoneeseenhan tuo oli tullut. Se lensi melkein paniikissa, en minä niinkään, mutta sellaista vauhtia mentiin, etten saanut selvää kummasta on kysymys. Onneksi kamera oli paikalla - ja tietysti akku lähes tyhjä. Sain pätkän videota talteen ja juoksin hakemaan uusia pattereita. Sinä aikana veitikka oli asettunut lähemmäs parvekkeen ovea, muttei vieläkään osannut mennä ulos vaan oli asettunut vetämään henkeä oven päälle, josta se tiiraili minua siivet supussa ja kaikin puolin epäluuloisen näköisenä. Pitää varmaan jättää parvekkeen ovi selälleen ja panna väliovi kiinni. Tätä en todellakaan halua sänkykaverikseni.
Ylemmän lentokuvan napsaisin videolta, alemman otin tavalliseen tapaan salamalla.
Olen luullut, että nämä irvistelevät ja ovat kaikin puolin kuin pieniä perkeleitä, mutta aika kiltiltä tämä näyttää. Täytyy huomenna tutkia lajiketta tarkemmin eläinkirjasta.
Monena aamuna on sekä hellan luona että takan äärellä tuntunut noen hajua. Nämä asuinkumppanimme ovat yöllä liikkuneet viileässä hormissa, mutta tämän oli ensimmäinen kerta kun pääsin sisällä tarkkailemaan lepakkoa. Pihalla kyllä silloin tällöin olemme katselleet lentäviä elukoita, joten tunsin lentotyylin. - Taidankin laittaa nyt heti vettä johonkin kippoon, jos tällä vaikka olisi jano.
Ihmisasuntoihin tulleet lepakot ovat kuulemma piilopaikkaa etsiviä "eksyneitä nuorukaisia". Älä kuitenkaan asioi nuorukaisen kanssa paljain käsin: http://www.lepakko.org/index.php?id=444
VastaaPoistaOnpa hauska vieras. Tosin vähän pelottavakin.
VastaaPoistaHui. Vähän äklö, mutta niin karvainen, että tekisi mieli kuitenkin silittää. Olipa kiva, ettet heti läiskäissyt sitä hengiltä.
VastaaPoistaOvat lystikkäitä öttiäisiä. Maalla niitä viilettää ihan vierestä ja mun nukkumamökin oven päällä ovat välikatolla. Kuuluu sellainen kahistelu, kun oikovat siipiään ennen iltalennolle lähtöä. Nämä ovat puutarhureiden ystäviä. Purrakin voivat, joten varovasti. Suomalainen lepakkotutkijahan sai vesikauhun vuosia sitten...
VastaaPoistaKiitos varoituksesta, en olisi osannut pelätäkään, en ainakaan vesikauhua. Hui. Nyt nuorukainen on hävinnyt seinästä joko ulos tai sisään, sillä tuulenpuuska ehkä oli yöllä avannut välioven raolleen raolleen. Seuraamme tilannetta.
VastaaPoistaMuuten menettelisi talossa vaan yksi inho juttu, niiden ulosteet haisee ja tuovat sellaisia kummanoloisia ötököitä vieraiksi. Ovat rauhoitettuja ei saa tappaa vaikka kantavat tauteja.
VastaaPoistaAikamoisen vierailijan sait ja vielä kuviakin, hienoa.
VastaaPoistaLepakkoa en ole koskaan saanut kuvatuksi, yleensä ne lentävät illan pimentyessä. Ja ihan oikein sanottu, ne levittävät vesikauhua, mikä on kauhea sairaus, jopa tappava.
VastaaPoistaOlen ollut paitsiossa Veera- rouvan takia, joka katkoi puita sähkölinjoille;(
Hyvää jatkoa Villiviini sinulle<3