Hellettä aina vaan

Tänään täälläkin piti jo ukkostaa, mutta toistaiseksi helle jatkuu. En minä sitä ukkosta kaipaa, vaan sadetta. Raivasin jo pihaan remontin jäljiltä kertynyttä roinaakin sillä mielellä, että mikään sateen alle jäävä ei ole pilaantuvaa. Mutta ei sada, ei. Katsoin ukkostutkasta, että joka puolella ympäri etelä-Suomea on erilaista väritäplää, joiden arvelen merkitsevän ukonilman riskiä. Meidän kylä oli melkein sen ympyrän keskipisteenä, jonka sisällä ei ollut yhtään väritäplää. Vaikka äkkiähän ukonilma alkaa, jos on alkaakseen.

Jostain uutispätkästä huomasin äsken, että Porin ja Ulvilan suunnassa on tänään ukkostanut niin rajusti, että marjapensaatkin ovat lähteneet juurineen maasta ja puut katkeilleet. Kiitos, ei sellaista meille! Pihassa on vielä muutama ikivanha puu kaatumatta.

Raivasin terassin vanhan arkun tyhjäksi. Sieltä löytyi mm. kaksi mattopiiskaa, muurahaismyrkkyä, kasvilannotteita ulos ja sisätiloihin, viisi pikkuautoa mallia nappis ja kolme lyhytvartista mattoharjaa, jotka kaikki otin talteen. Lisäksi arkusta löytyi säkillisen verran kaatopaikkatavaraa. Esimerkiksi vesipyssy saa lähteä, samoin hyppynaru ja jokunen vanha pallo. Ne ovat sinänsä ihan ehjiä, mutta kun niitä ei tarvita, niin ei tarvita eikä muutamaa kapinetta viitsi lähteä viemään kirppikselle. Pikkuautot pääsevät omaan nukkekotimaailmaan; pesinkin ne jo valmiiksi.

Arkun sisäseinässä on tekstiä, josta en oikein saanut selvää. Laatikko oli kuitenkin talossa jo silloin, kun mies tämän osti. Veikkaan, että arkku on ollut joku sota-arkku, ei itsensä kenraalin, mutta kenties jonkun lähetin tai muun sellaisen tai ehkä siinä on kuljetettu jotain sotatarviketta? Nimestä sain selvän, muista merkinnöistä en. Arkku on aika krouvia tekoa, mutta sen on saanut lukkoon. Pitää varmaan tutkia merkinnät vielä tarkemmin.

Mies on viime päivinä tehnyt kauppaostokset. Tänään sain tuliaisiksi jäätelöpuikon, eilen tuli rasiallinen frittimuikkuja. Ne olivat niin hyviä, että iltaruoka jäi kokonaan tekemättä. Naposteltiin terassilla muikkuja ja hörpittiin punaviiniä palan painikkeeksi sekä nautittiin valmistuneesta remontista ja lämpimästä kesäillasta. Tänään on tarkoitus keittää perunat ja syödä niiden kanssa eilen graavaamani kirjolohifile sekä pieni purkillinen katkarapusalaattia. Nam-nam. Huomenna syödään ehkä tämän illan jämiä.

Palatakseni eilisiin vaatehankintoihin, niin sovittelin uusia vaatekappaleita aamusella kun ei vielä ollut hikinen olo. Pari tosiaan lähtee palautukseen ja yhdestä kesämekosta ajattelin sorvata itselleni puolihameen, kun turkoosi väri ja helman boordikuvio miellyttää silmääni. Alaosa oli sopiva, mutta yläosaa ei ollut tarkoitettu meikäläisen kokoiselle. Yhden itselleni ahtaan puseron taidan silittää äidille 89-vuotislahjaksi, kun ei oikein mitään kivaa tahdo keksiä tuon ikäiselle ihmiselle.  Onhan mammalla vaatteita, mutta värit voisivat sopia hänen valkeisiin hiuksiinsa. Kun pusero on täyttä puuvillaa, niin se olisi pesun ja pitämisen kannalta helppo - sikäli mikäli äiti sen kelpuuttaa ja ottaa käyttöönsä.