Makunsa kullakin. Käyn vanhasta muistista katsastamassa myyntiin tulevia asuntoja, kun totuin päivystämään niitä tyttären varalle. Tytär tietysti osti kämppänsä ilman äidin opastusta ja kivan löysikin, mutta edelleen on mukava katsoa erilaisia sisustustyylejä. Ja kaiketi tyydyttää omaa uteliaisuuttaan. Joskus tosin voi tukka nousta pystyyn, kuten äsken, mutta kuten sanottu: makunsa kullakin. Niinhän meillä vieraillut hollantilaisdaamikin varmaan ajatteli, kun kysäisi, onko kiva asua museossa. Meillähän on paitsi vanha talo, niin erinäisistä syistä seinillä aika paljon tauluja ja sen semmoista. Lisäksi yksi huone on vanhoilla hirsillä ja toista voisi ehkä pitää paikalliskirjaston hyvin varusteltuna sivukonttorina, joten tädin kommentti oli oikeutettu. Meitä se jäi naurattamaan.
Mutta se, mistä sain kimmokkeen tähän paasaamiseen, oli tummanruskeilla kivilaatoilla (tai niiden näköisillä elementeillä) laajalti päällystetty keittiö. Ahdistavaa näkyä täydensi vielä muutama tummanruskea seinä siellä sun täällä pitkin taloa. Mutta trendikkäistä trendikkäin näyttää nyt olevan musta keittiökaapisto, mustasta saunasta puhumattakaan. Onneksi ei tarvitse hypätä kaikkien trendien perässä. Ja jo niiden taulujen uudelleenripustamisen takia kannattaa harkita vielä toiseenkin kertaan vaikkapa seinien maalaamista.
Tässä muutama katseenvangitsija lähimaastosta. Jalohortensiassa on jo vaikka miten monta kukkaa, mutta kuvasinpa vain tuon yhden.
Orvokki on siementänyt itsensä nurmikolle jostain viime kesän kukkaruukusta. Mies toi kukkasen vaimolleen, kun kuulemma leikkaisi kuitenkin nurmen lähipäivinä ja kukka menisi sen tien. Mitä sitä nyt muuten kukkia... Vesi- & kukkamukin vieressä on muutama lankatokka muistuttamassa tämän kesän pistelyharrastuksesta. Nyt oli pakko tulla sisälle jäähdyttämään päätä eli odottamaan, että aurinko menisi männyn taakse ja terassi vähän viilenisi. Pistely jatkuu: lehmä on pikapuoliin valmis.
Käsityöpäivän lisäksi tämä on ollut pyykkipäivä. Yksi matto ja koneellinen muuta pyykkiä on jo ulkona ja toinenkin matto varmaan jo odottaa pääsyä kuivumaan.
Leppoisaa, aurinkoista viikkoa!
Ostaessamme tämän asunnon olivat keittiön kaapien ovet mustat... hyi... nyt ovat valkoiset...☺
VastaaPoistaMinä olen kerran päässyt myös näkemään mustalla osittain sisustetun keittiön....kiiltävät mustat ovet mm. olisi ollut melkoisen haasteellinen siivottava, ajattelin.... Ulkona on myös täällä Helsingissä aika hiostavaa ja trooppisia öitä ennustavat lehdessä.
VastaaPoistasemmosessa rokki iässä nuorilla on joskus musta vaihe. muistan ikäni sitä kauhun päivää kun tulin töistä- 1970 ja tytär oli maalannut seinät mustiksi..herra jumala! minä siunasin.. likka löi oven kii ja tuumas, että tää on hänen huone, mee pois.. nyt hän on ihan "normaali" mikä sekin sitten on.. pitää kyllä väreistä, mutta mustaa ei näy missään..enempi punaista ja iloisen keltaista..
VastaaPoistaAi kuinka ihana kun poimi orvokin ennen ruohonleikkuuta! Minulle on käynyt usein niin, että kysytään jälkeen päin:" Mikähän se oli tuossa nurmikolla... aika nätti ja pikkunen...mutta ehti mennä ruohonleikkuri yli..." :D
VastaaPoistaTörmäsin pari päivää sitten asuntoilmoitukseen, jossa oli musta sauna ja musta vessa. Mustaa tunnutaan nyt suosivat varsinkin saunoissa.
VastaaPoistaOlen myös vieraillut asunnossa, jossa oli musta makuuhuone mustine sänkyineen ja petivaatteineen. Oli vähän kolkko tunnelma.
Ihanasti mies muisti sinua orvokilla.
Ajattelevainen mies sinulla ♥
VastaaPoistaRiitta Kotipurosta
Mun vanhimman tyttären uudessa kodissa on musta sauna ja heillä on aika paljon muutenkin harmaata, mustaa ja valkoista...onneksi kuitenkin valkoista ehkä eniten.
VastaaPoistaEi kuitenkaan oikein mun mieleen, kun itse tykkään väreistä!
Onneksi tämä on vapaa maa ja jokainen voi värittää kämppänsä niin kuin haluaa. Kun on itse elänyt 60- ja 70-lukujen oranssin, violetin, lapsenkakanruskean ja vihreän värin kauden, eivät ne retroväritkään enää toistamiseen puhuttele.
VastaaPoista