maanantai 4. heinäkuuta 2011

Ei tullut sadetta eikä ukkosta

Eilen on ukkostanut ja satanut pitkin etelä-Suomea ja muuallakin, mutta ei vaan meillä. Pian on kai ruvettava kantamaan vettä kukkapenkkiin, jonka leimukukat näyttävät jo vähän nuupahtaneilta. Tähän asti olen luottanut sääprofeettojen ennustuksiin, että näihin aikoihin sataisi. - Kun maalari ahertaa terassin kimpussa ja mies toimii seurustelu-upseerina, niin en viitsi mennä työntämään omaa lusikkaani siihen soppaan, jos näin voisi sanoa.


Tietysti olen kantanut vettä purkkikukille, pelargonioille, miljoonakellolle ja krasseille ynnä muutamalle muulle. Remontin takia osa ruukuista jäi kokonaan käyttämättä, joten kantamista ei kovin paljon edes ole. Vanhat kukkalaatikotkin ovat matkalla kaatopaikalle ja himoitsemaani laventelia en enää löynyt puutarhakaupoista kun rupesin sitä kyselemään liian myöhään. Taimikasvatukseni epäonnistui täydellisesti.

Kasteluvesi ole loppumassa, vaikka vanha kaivo jäikin uuden naapuritalon alle, sillä terassille laitettiin muutamia viikkoja sitten vesiposti. Putkimies nro 1, jonka piti tulla se tekemään heti helatorstain jälkeen, soitti tänä aamuna ja kyseli, josko voisi tulla tekemään sovittua hommaa. Mies oli aika lyhytsanainen puhelimessa, sanoi vain että tehty on. Putkimies nro 2:n laskukin on jo maksettu... Vesisaavissakin on vielä ilmaista sadevettä juhannussateen jäljiltä, joten ei tässä mitään hätää, vaikka kieltämättä kunnon sade tekisi hyvää. Ukkosesta ei niinkään ole väliä, eikä golfpallon kokoisista rakeistakaan.

Ilma on tänään niin painostava, etteivät mitkään työt inspiroi vaikka lämpötila onkin laskenut jonnekin parinkymmenen asteen paikkeille. Sisällä on sitä kuumempi, esimerkiksi tuossa nokkani edessä oleva mittari näyttää 29 astetta. Lauantaina terassin mittarissa oli 36 astetta eikä se ole edes auringossa.

Mies toi mustan spraymaalipurkin, jotain voi maalata talon numerokyltin, mummin vanhan kukkatelineen ja ovikolkuttimen. Siitä vasta riita kehkeytyikin, kun mielestäni kolkutin on juuri sellainen kuin pitääkin, vähän ruostuneen näköinen. Romuromantiikka ei pure meidän isäntään. Kai mun se on maalattava mattamustaksi.

7 kommenttia:

  1. ei kai me valiteta, kesä on lyhyt ja vähä luminen:)) sinulle sivullani aurinkoinen lahja..

    VastaaPoista
  2. Kiitos lahjasta! Juu, ei pitäisi valittaa, vaikka kuumuus ottaakin voimille. Pian päästään narisemaan sateesta, pakkasesta tai tuulesta...

    VastaaPoista
  3. Romuromantiikka ilmeisesti jakaa mielipiteitä...

    VastaaPoista
  4. Kyllä, ehdottomasti! Huomatkaa muuten Punainen talo maalla -blogin Hannen arvonta, joka päättyy 10.7.

    VastaaPoista
  5. Joo, ei täälläkään...nimittäin satanut eikä ukkostanut. Pilvessä kyllä on ja toissailtana vähän jyrähteli...ei muuta.
    Romuromantiikka on ihanaa!

    VastaaPoista
  6. Toivottavasti helpotusta on tullut tuohon helteeseen jo. On aika rasittavaa, ei niinkään helle vaan korkeat kosteusprosentit mitä nyt on. Romuromanttiikkaa minäkin suosin.

    VastaaPoista
  7. Hassuja kelejä on nyt pitänyt. Joko sataa vettä (ja saa kaadella ylimääräistä vettä osasta kukkapurkeista pois) tai sitten on paahdetta ja saa kantaa taas kukille vettä... Ruohoakaan ei ole taas päässyt leikkaamaan, kun se on koko ajan märkää. Uusi pieni kuurosade tulee sopivasti siinäkohtaa, kun olisi ruohonleikkuukuivaa... Nyt on tosin sopivan viileää - tosin hyttystenkin mielestä.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!